Pidetään suomen kieli elinvoimaisena

Asun pääkaupunkiseudulla ja silloin tällöin tulee vastaan tilanteita kahviloissa, ravintoloissa tai hotelleissa, että palvelua saa vain englanniksi. Olen toki opiskellut englantia ja osaankin sitä riittävästi, mutta aina ei huvittaisi vaihtaa äidinkieltä vieraaseen kieleen.

Suomenkielisten ei pidä tuntea kielihäpeää omassa kotimaassaan, jos he eivät osaa tai halua puhua palvelutilanteessa englantia. Laki säätelee julkisen puolen palveluita, jotka on saatava suomeksi. Yksityisellä puolella, kuten kahviloissa ja ravintoloissa, tilanne on toinen. Olisi hienoa, että sielläkin palveltaisiin suomeksi, mutta näin ei aina ole.

Toisaalta suomenkieliset itsekin kaihtavat suomen puhumista kielenoppijoiden kanssa. Suomea murtaen puhuva ulkomaalainen haluaa tilata ravintolassa ruokaa suomeksi. Hän hakee sanoja ja puhuu vahvalla aksentilla. Mitä tekee tarjoilija? Vaihtaa kielen heti englanniksi. Tärkeä tilanne harjoitella suomen kieltä menee sivu suun.

Suomen kielellä ei ole mitään hätää. Se elää ja voi hyvin. Suomi on kansalliskieli. Se on ollut reilu sata vuotta valtakieli Suomessa, ja se on keskisuuri kieli. Suomea käytetään kaikilla keskeisillä yhteiskunnan käyttöalueilla. Lisäksi kielen asemaa vahvistaa monipuolinen suomenkielinen kulttuuri- ja mediatarjonta. Näin todetaan tuoreessa selvityksessä suomen kielen tilasta.

Pieniä huolenaiheita
Jos kielen käyttöala kapenee, voimme huolestua.
Englanninkielinen opetus on lisääntynyt koulutuksessa. Tämä voi johtaa siihen, että tietyillä aloilla asiantuntijat osaavat toimia vain englanniksi, mikä ei ole suomenkielisessä maassa hyvä juttu. Nuorille pitää opettaa koulussa työelämän kielitaitoja, joita tarvitaan ammattirooleissa. Nuorten puheessa on usein sellaista sanastoa, jota vanhemmat ihmiset eivät ymmärrä. Sukupolvien välistä kielikuilua on syytä kuroa umpeen. Digitaalisten palveluiden kieli on välillä vaikeasti ymmärrettävää, vaikka palveluiden pitäisi olla kaikkien käytettävissä.

Selvityksessä todetaan, että Suomesta ei saa antaa sellaista kuvaa, että täällä voi elää englanniksi. Suomalaisten pitää puhua maahanmuuttajille suomea. Ja maahanmuuttajien pitää opetella suomen kieltä. Tiedämme kuitenkin, miten työlästä on ottaa uusi kieli haltuun. Ajatus on kaunis, että maahanmuuttajien pitää opetella maan kieli, mutta se vaatii aikaa, tahtoa ja työtä. Itse opiskelen parhaillaan espanjan alkeita, ja voi veljet, että pänttääminen on hidasta. Toivon silti, että kun yritän takellellen hoitaa asioitani espanjaksi Espanjassa, kieltä ei vaihdeta heti englanniksi, koska haluan harjoitella.

Isoissa kaupungeissa suomea puhutaan jo monin eri tavoin, ja ihmiset ovat siihen tottuneet. Koska kielen opiskelu vaatii aikaa, pitää olla matala kynnys käyttää aksentilla puhuttua suomea. Kieli ei mene siitä pilalle. Maahanmuuttajat pääsevät suomen kielen avulla parhaiten osaksi suomenkielistä yhteiskuntaa.
Suomen kielen roolia ei pidä vähätellä, vaikka suomenkieliset puhujat vähenevät ja maahanmuuttajien määrä kasvaa. Suomen kieltä voi sitä paitsi arvostaa ilman muiden kielten vastakkainasettelua.

Lisää kielitietoisuutta
Sellaistakin on ehdotettu, että suomen kielen lomassa voisi käyttää tukena jotain toista kieltä. Kieltä ei tarvitse siis kokonaan vaihtaa toiseen, jos sitä ei osaa kunnolla. Tästä ajatuksesta pidän. Palvelualoilla pitäisi opettaa suomea taitamattomille muutamat tärkeimmät repliikit suomeksi. Asiakasta voi tervehtiä ja kiittää suomeksi. Jos ja kun kieli pitää vaihtaa englanniksi, voi sanoa, että puhun vain vähän suomea. Voidaanko puhua englantia? Ja jos ne ruokalistat saisi myös suomeksi, se helpottaisi tilaamista.

Kaikille työpaikoille tarvitaan kielitietoisuutta. Toivon mukaan palkataan lisää kielen ammattilaisia neuvomaan, miten tuotetaan selkeää kieltä. Pelkkä kevyt oikoluku ei auta, vaan pitää syventyä kielen rakenteisiin. Digitaalisten palveluiden pitää olla ymmärrettäviä ja ottaa huomioon kaikenikäiset käyttäjät.

Kielenhuoltajat eivät kuitenkaan puutu ilmaisunvapauteen. Kielentutkijat pitävät muutoksia, kuten lainasanoja, luonnollisena osana kielen kehittymistä. Sen sijaan jos kielen käyttöala yhteiskunnassa kapenee, se on merkittävää.

Nostan vielä lopuksi selvityksestä yhden tärkeän suosituksen:

”Käytetään suomen kieltä aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpänä yhteisenä kielenä kaikilla elämänalueilla.”

Lähde: Suomi osallisuuden kielenä: Selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa, Onikki-Rantajääskö, Tiina (2024-08-23)
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165782/OM_2024_20_SO.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Teksti on julkaistu Kollega.fi-verkkolehdessä 6.11.2024. Sitä on päivitetty 5/2025.

---