kirjoittaminen · suomen kieli · Työelämän toimivat tekstit · viestintä · vuorovaikutus

Virheetöntä viestintää: oikeinkirjoitus kuntoon

Virheetöntä tekstiä on miellyttävä lukea. Kun kaikki yksityiskohdatkin ovat kunnossa, lukeminen sujuu mukavasti. Tekstin viimeistelyvaiheessa pitää käydä huolellisesti läpi oikeinkirjoitus. Laadin listan keskeisistä oikeinkirjoituksen kohdista, joita tarvitaan usein työelämässä. Päivämäärä on järjestysluku. Sekä päivän että kuukauden perään tulee piste.8.4.8.4.2024 Kellonajan lyhenne on klo, mutta sen voi usein kirjoittaa kokonaan: kello. Numeroiden välissä ei käytetä kaksoispisteitä… Jatka lukemista Virheetöntä viestintää: oikeinkirjoitus kuntoon

kirjoittaminen · suomen kieli · Työelämän toimivat tekstit · viestintä · vuorovaikutus

Sähköpostien automaattiset vastaukset kertovat organisaatiosta paljon

Olin hoitanut pankkiasioita pitkään sähköpostitse saman henkilön kanssa. Asiat hoituivat mallikkaasti. Virkailija vastasi viesteihin nopeasti ja tarvittaessa soitti perään, jos oli jotain kysyttävää. Vuoden alussa tarvitsin joulukuun tiliotteen ja lähetin tuttuun osoitteeseen viestiä. Nopeasti tulikin automaattinen ilmoitus, että viestiä ei voitu toimittaa perille. Tekstissä luki, että kyseinen henkilö ei ole enää pankissa töissä. Mitä? Olin… Jatka lukemista Sähköpostien automaattiset vastaukset kertovat organisaatiosta paljon

Kirjat · kirjoittaminen · suomen kieli · Työelämän toimivat tekstit · viestintä · vuorovaikutus

Ystävällisiä viestejä sähköpostissa

Sähköposti ujuttautui puolihuomaamattomasti yhdeksi tärkeimmistä työelämän viestintäkanavista. Tätä taustaa vasten hämmästelen, miten vähän sähköpostiviestinnästä puhutaan työpaikoilla tai miten harvoin siitä annetaan koulutusta. Oletetaan, että kaikki osaavat kirjoittaa sähköpostiviestejä. Tähän tarpeeseen olen kirjoittanut helppolukuisen sähköpostiviestinnän oppaan, jossa kerron toimivia käytäntöjä, miten viesteistä saa kohteliaita ja ystävällisiä. Välillä unohdamme, että sähköpostissakin ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Ihminen viestii… Jatka lukemista Ystävällisiä viestejä sähköpostissa

kirjoittaminen · suomen kieli · Työelämän toimivat tekstit · viestintä · vuorovaikutus

Käytäthän jo näitä apuvälineitä

Kirjoittajalle on tarjolla monia maksuttomia apuvälineitä, joista esittelen muutamia omia suosikkejani. Kielitoimiston sanakirja Tämä on ehdoton ykkönen! Esittely suoraan sivustolta: ”Kielitoimiston sanakirja on Kotimaisten kielten keskuksessa laadittu suomen yleiskielen sanakirja. Sanakirja antaa tietoa sanojen merkityksistä, käytöstä ja tyylisävyistä samoin kuin taivutuksesta ja oikeinkirjoituksesta. Sanakirjassa on yli 100 000 hakusanaa.” Kielitoimiston sanakirjaan voi aina tukeutua, kun… Jatka lukemista Käytäthän jo näitä apuvälineitä

hyvinvointi · Kirjat · kirjoittaminen · suomen kieli

Terapeuttinen kirjoittaminen kasvattaa itsetuntemusta

Kaikenlainen luova toiminta on hyvästä ja virkistää mieltä. Joku tykkää muovata savea, toinen tanssii, kolmas soittaa instrumenttia. Joku vapauttaa energiaansa kirjoittamalla. Luova kirjoittaminen ja lukeminen eheyttävät. Tarinat tuovat kaivattua vastapainoa arkielämälle, kun pääsee aivan toisiin maailmoihin. Runojen kirjoittaminen ja työstäminen auttaa käsittelemään erilaisia tunteita ja jäsentämään ajatuksia. Kirjoittamalla tai lukemalla voi löytää tasapainoa ja säädellä… Jatka lukemista Terapeuttinen kirjoittaminen kasvattaa itsetuntemusta

kirjoittaminen · suomen kieli · Työelämän toimivat tekstit · viestintä · vuorovaikutus

Sähköpostiviesti vaihe vaiheelta

Sähköpostiviesti on ikään kuin kirje. Kirjeen rakenne ei ole kaikille itsestäänselvyys, varsinkaan jos on syntynyt aikana, jolloin kirjeitä ei juuri lähetetä. Kirjeellä on selkeä rakenne, jota käytetään myös sähköpostiviestissä. Sen alussa on alkutervehdys tai puhuttelu, sen jälkeen kirjoitetaan varsinainen viesti ja loppuun tulee lopputervehdys. Alkutervehdys aloittaa viestin Alkutervehdyksistä tavallisin lienee Hei, mutta on muitakin vaihtoehtoja:… Jatka lukemista Sähköpostiviesti vaihe vaiheelta

kirjoittaminen · suomen kieli · Työelämän toimivat tekstit · viestintä · vuorovaikutus

Työpaikalle yhtenäiset kirjoituskäytännöt

Opiskelin Helsingin Sihteeriopistossa 1990-luvulla. Käytimme koulussa sähkökirjoituskonetta (kyllä!) ja tietokoneella Word Perfect -ohjelman dos-versiota. Tietäjät tietävät, että tekstin tuottaminen noilla välineillä oli vaivalloisempaa kuin nykyään. Liikekirjeenvaihtoa opiskelin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Keskeinen osa ainakin suomenkielisissä asiakirjoissa oli asiakirjastandardin mukainen asettelu. Teksti sijoitettiin paperille siten, että tietyt asiat löytyivät aina samoista kohdista. Tämä helpotti sekä… Jatka lukemista Työpaikalle yhtenäiset kirjoituskäytännöt

kirjoittaminen · suomen kieli · Työelämän toimivat tekstit · viestintä · vuorovaikutus

Eloa teksteihin, iloa kirjoittamiseen

Kipuiletko työelämän tekstien parissa? Olet ehkä asiantuntijatehtävissä, ja työnkuvaasi kuuluu erilaisten tekstien kirjoittaminen. Tämä ei kuitenkaan ole sinulle mieluinen tehtävä. Epävarmuus jäytää mieltäsi, ja ajanpuute kiristää hermojasi. Taot tekstiä viime tipassa ja lähetät sen eteenpäin siinä toivossa, että se kelpaa. Tiedän miltä tämmöinen tuntuu. Olen seurannut vierestä monia asiantuntijoita, jotka suoltavat tekstejä eri tarkoituksiin ja… Jatka lukemista Eloa teksteihin, iloa kirjoittamiseen

Uncategorized

Joulunovelli: Luumujenhakureissu

Taru jäi bussista ja raahasi kantamuksiaan kotitaloa kohti. Joululomalla tarvittavat vaatteet oli sullottu urheilukassiin ja paketit olivat isossa muovikassissa. Takana oli raskas tenttiviikko, ja hän odotti kovasti, että pääsee vanhempiensa hoteisiin lepäämään.          Talo näytti jotenkin yksinäiseltä metsän laidassa. Lumi pehmensi maisemaa, mutta pimeys ympäröi taloa. Keittiön ikkunassa paloi sentään tuttu kynttelikkö. Rappuset oli harjattu… Jatka lukemista Joulunovelli: Luumujenhakureissu

Uncategorized

Voiko määriteketjut kieltää?

Ymmärtämistä vaikeuttavia rakenteita ovat substantiivityyli, lauseenvastikkeet ja määriteketjut. Erityisesti jälkimmäisistä – eli määriteketjuista – on tullut minulle riesa. Voiko ne kieltää? Toiveeni kumpuaa siitä, että määriteketjut heikentävät tekstin ymmärtämistä. Miksi pitää tiivistää sanoma sellaiseksi, että sitä ei tajua? Miksi pakataan esimerkiksi otsikko sellaiseen muotoon, että vastaanottaja joutuu pinnistelemään, mitä se tarkoittaa. Otan esimerkin. Iäkäs nainen… Jatka lukemista Voiko määriteketjut kieltää?