Mistä tulee toukokuun nimitys? Voiko sanoa tuoksuu ihanalle vai tuoksuu ihanalta? Kuinka paljon puheessa on sopivaa käyttää niinku-sanaa? Kumpi on oikein: shortsit vai sortsit?
Suomen kieltä voi lähestyä monista eri kulmista. Aina ei tarvitse kerrata kielioppia vaan voi valita mutkattomamman lähestymistavan. Jos kiinnostuisi arkikielestä. Jos lukisi teosta Suuri ällösanakirja ja paneutuisi ärsyttävimpiin sanoihin, kuten kalvosulkeiset, paituli, tahtotila, nyksä, hiinä ja hiinä ja niin edelleen. Jos kuuntelisi nuorison puhetta ja oppisi uusia ilmaisuja. Jos lukisi lastenkirjaa ja tarkkailisi taaperon kielenkehitystä. Jos hakeutuisi vanhainkotiin ja pyytäisi asukkaita kertomaan tarinoitaan. Jos tutkisi oman nimensä alkuperää. Jos lukisi heippalappuja uusin silmin.
Vastaan alussa esitettyihin kysymyksiin. ”Touko on suomen kielen vanhimpia sanoja, ja sen alkuperäinen merkitys on kevät. Touko-sanan merkitys erikoistui tarkoittamaan keväällä suoritettavia töitä, ennen kaikkea kylvöä”, kirjoittaa Klaas Ruppel Kotuksen verkkosivuilla. On ihan yhtä oikein sanoa tuoksuu ihanalle tai tuoksuu ihanalta. Niinku on tilkesana, ja sitä voi käyttää puheessa. Asiantuntija kestää vähemmän niinkua kuin tavallinen puhuja. Lyhyistä housuista on kaksi kirjoitusasua: sortsit tai shortsit.
Suomen kieltä tutkitaan yliopistoissa monin eri tavoin. Tutkitaan kielen rakenteita ja merkitystä, kielen käyttöä eri tilanteissa sekä puhutun ja kirjoitetun kielen ominaispiirteitä. Kotuksen aineistopankissa tarjotaan aiheita tutkimuksiin: Amerikansuomen erityispiirteitä, Kilometrikisan pyöräilyjoukkueiden leikkimieliset nimet, Liioittelevat ilmaukset uutisteksteissä, Vankilasanaston muuttuminen vuosikymmenien aikana, Asenteet erilaisia puhetapoja kohtaan, Että epäsuoran kysymyslauseen alussa eri tekstilajeissa, Pilkun liikakäyttö asiateksteissä.
Pieni poimintani aineistopankista osoittaa, että tutkimusaiheita on laidasta laitaan. Tuntuu, ettei niin pientä aihetta olekaan, jota ei kielentutkija voisi tutkia. Tulokset saattavat olla mielenkiintoisia, ja valmiita tutkimuksia, graduja ja väitöskirjoja on kiinnostavaa lukea.
Mihin tällä pyrin?
Haluan sytyttää kielikipinän. Haluan osoittaa sinulle, että kieli on kiinnostavaa ja kivaa! Sitä kannattaa lähestyä avoimin ja uteliain mielin. Haluan karsia tuomitsemista. Ei keskitytä pelkästään virheiden etsimiseen ja osoittamiseen. Huomataan erilaiset tavat käyttää kieltä ja todetaan, että näinkin voi ilmaista itseään.
Haluan vaalia suomen kieltä ja pitää sen elinvoimaisena. Se kestää vääntämistä ja kääntämistä, leikittelyäkin. Kieli ei mene pilalle, jos siinä on vähän virheitä. Se ei kulu käytössä vaan virkistyy. Kieleen pitää suhtautua vakavasti, mutta ei liian vakavasti. Kieli on tärkeä ilmaisun väline. Kieli elää ja muuttuu käyttäjiensä mukana. Siksi uusiin ilmiöihin ei pidä suhtautua torjuvasti.
Kielestä voi kiinnostua eri lailla. Jollekin on tärkeää kielenhuolto ja oikeinkirjoitus. Toinen raapustaa runoja. Yksi tykkää tutkia vanhojen iskelmien sanoituksia. Joku nauttii viihdekirjojen lukemisesta. Kolmas ihailee slangia. Kaikki käy!
Teksti on julkaistu Kollega.fi-verkkolehdessä 7.5.2025.
Tämä teos sopii sinulle, jos haluat laajentaa kielitajuasi ja kehittää kirjoitustaitoasi vaivattomasti ja mutkattomasti.
Selkeät ja helppolukuiset tekstit tarjoavat paljon ajattelemisen aiheita. Kaikkea ei tarvitse nielaista sellaisenaan, vaan pureskelu on suotavaa. Jokaisen tekstin lopussa on joukko pohdittavia kysymyksiä.
Sopii myös suomen kielen opiskelijoille.
Elämänpuu-blogi 