Olen jumissa. Olen kirjoittanut pitkän lehtijutun, mutta en millään keksi jutulle nasevaa otsikkoa. Ingressikin puuttuu. Muutoin olen juttuun tyytyväinen. Siinä on mielestäni toimiva rakenne, sopivasti osuvia väliotsikoita ja hyvät kuvatekstit.
Päätän ottaa avuksi tekoälyn.
Kopioin tekstini ja annan tekoälylle kehotteen: Ehdota osuvia otsikoita. Saan monta erilaista vaihtoehtoa, joista yksikään ei tunnu sopivalta. Tarkennan kehotetta ja pyydän ehdottamaan houkuttelevia otsikoita. Vaihtoehdot hieman paranevat. Tekoäly itse kysyy, ovatko nämä hyviä vai ehdotanko vielä lisää. Vastaan kyllä. Jälleen saan ihan hyviä vaihtoehtoja, mutta jotenkin ne tuntuvat latteilta. Jään puntaroimaan ehdotuksia.
Ingressiin pyydän myös ehdotuksia. Tekoälyn ehdotukset ovat melko hyviä, ja kun hieman muokkaan niitä itse, saan toimivan ingressin.
Palaan otsikkoehdotuksiin. Luen niitä eestaas eikä mikään nappaa. Jätän asian hautumaan. Seuraavana päivänä minulla sytyttää ja keksin itse oivan version otsikoksi. Mutta se ei ole yksikään tekoälyn ehdotuksista. Kiitti, oli kiva sparrailla.
Edellä kuvattu vahvistaa sitä käsitystä, että tekoälyltä voi saada tukea kirjoittamiseen, mutta liikaa sen varaan ei kannata nojautua. Tätä mieltä olivat myös Reeta Tolonen ja Laura Karppinen Selkeän kielen päivässä 8. lokakuuta.
Kumpikin totesi, että tekoälyä voi käyttää ideoimiseen. Se voi myös muokata tekstiä tietylle kohderyhmälle sopivaksi. Siltä voi pyytää selkeämpää muotoilua tekstin tietyille kohdille. Rakenteeseen ja järjestykseen tekoälyltä saa erittäin hyvää apua. Ja se on nopea.
Tolonen ja Karppinen huomauttivat, että monimutkaiset erityisalojen virkatekstit ovat tekoälylle liian vaikeita. Joskus vain aiheeseen vihkiytynyt asiantuntija kykenee tulkitsemaan ja selittämään epäselvät tapaukset.
− Tekoäly on loputtoman itsevarma ja miellyttämisen haluinen.
Tämäkin on hyvä tiedostaa.
Tekoäly on hyvä antamaan palautetta. Se on ikään kuin toinen lukija. Tekoäly ei kuitenkaan tee aina hyviä tekstejä ja sille sattuu virheitä. Lopputulosta ei pysty arvioimaan ilman omaa osaamista.
− Käytä tekoälyä vain, jos osaat arvioida itse lopputuloksen, Tolonen ja Karppinen neuvovat.
Riskejäkin on monia. Meillä voi olla liian optimistiset odotukset. Saattaa iskeä sujuvuuden harha. Tietosuojakin on hyvä muistaa. Tekoälytekstien tehtailu voi mennä myös liian pitkälle.
Entä kuka päättää, mikä on hyvää suomea?
Tolonen ja Karppinen painottivat, että tekoälyn käyttöön tarvitaan asiantuntemusta ja osaamista, jotta siitä on jotain hyötyä.
Miksi tekoälystä muuten käytetään englanninkielistä lyhennettä AI (artificial intelligence), kun meillä olisi myös kotimainen vaihtoehto: TÄ (tekoäly). Aivan mainio ehdotus Toloselta ja Karppiselta!
Elämänpuu-blogi 