Vuoden selväsanainen -palkinnon pokkasi tänä vuonna virkakieliverkosto, joka kokoaa yhteen julkishallinnon kieliasiantuntijoita.
Kilpailun voittajan valitsi suomen kielen emeritaprofessori Tiina Onikki-Rantajääskö. Hän sanoo Huomenta Suomi -ohjelmassa, että verkoston tarkoitus on parantaa julkisen hallinnon kieltä, jonka kanssa aivan kaikki suomalaiset ovat tekemisissä. Se on näkymätöntä työtä, jonka tulokset näemme esimerkiksi siinä, onko helppo täyttää veroilmoitusta tai hakea passia.
Millaista on huono virkakieli? Johtava erityisasiantuntija Eero Voutilainen eduskunnan kansliasta vastaa, että kapulakielisyys on tunnettu ja suuri ongelma. Tietyt traditiot ja pyrkimys virallisuuteen johtavat siihen, että virkerakenteet ovat pitkiä ja mutkikkaita ja niistä on vaikea saada selkoa. Aina ei muisteta, kenen kanssa ollaan tekemisissä. Kansalaisille suunnatuissa kirjeissä voi olla lakitekstiä, joka on kohtuuttoman vaikeaa.
Ennen kuin alkaa kirjoittaa, pitää ensin miettiä, mitä kielellä halutaan saada aikaan ja kenen kanssa kieltä käytetään. Tällä kavennetaan etäisyyttä.
Suomen kielen asemasta huolestuneet nostavat esille, että kieli rapistuu ja nuoriso ei osaa sitä. Mikä on rapistumisen ja kielen muuttumisen ero? Kielentutkijat eivät mielellään näe kielen muutoksia rapistumisena, koska kielen muuttuminen on sen luonnossa ja koko ajan tulee uusia sukupolvia.
Lue myös Ärsyttääkö läpändeeros?
Jos kielitaju köyhtyy, käy niin, että asioiden vivahde-eroja ei osata tai ymmärretä. Kun kielet ovat voimakkaasti kosketuksissa keskenään ja nuoret käyttävät paljon esimerkiksi englantia, voi olla, että alkaa tulla niin paljon lainoja, että sukupolvien välinen ymmärtäminen heikentyy. Sen takia on hyvä, että meillä on sellainen yleiskieli, jota eri sukupolvien ihmiset ymmärtävät.
Kapulakielessä on paljon sellaisia piirteitä, jotka ovat muita kuin sanoihin liittyviä. Siinä käytetään esimerkiksi sanoja liittyen tai osalta, jotka tuovat pölyisen vaikutelman. Olin kiinnostavassa haastattelussa virkakieleen liittyen tai osalta. Parempi muotoilu kuuluu näin: Olin kiinnostavassa haastattelussa, joka käsitteli virkakieltä.
Monet kielen ammattilaiset tekevät työtä yksin tai pienessä yhteisössä. Kieliverkosto tarjoaa monenlaista tukea ja apua käytännön kielityöhön. Luottamuksellisessa ryhmässä voi keskustella kieliasioista avoimesti ja saa apua käytännön kielipulmiin. Yhdessä kaikki tuntuu mukavammalta ja helpommalta. Monet hankalat ongelmat on jo ratkaistu jossain. Verkostossa saa hyötyä toisten osaamisesta. Julkinen sektori ei kilpaile itsensä kanssa, eikä ole syytä olla jakamatta hyvää tietoa.
Virkakieliverkosto on julkishallinnon kielenhuoltajien ja muiden kielen asiantuntijoiden merkittävä vertaistukiryhmä. Verkossa olevalla keskustelualustalla voi luottamuksellisesti jakaa tietoa, kokemuksia ja hyviä käytänteitä sekä esittää kysymyksiä. Lisäksi verkostolla on säännöllisiä tapaamisia, joissa on alustuksia ajankohtaisista aiheista. Verkostossa käydään aktiivista keskustelua esimerkiksi tekoälystä. Jäsenet ovat jakaneet toisilleen tietoa, vinkkejä sekä laatimiaan tekoälykoulutusten materiaaleja.
Selkeän kielen päivässä virkakieliverkoston toimintaa esittelivät sen vetäjät Eero Voutilainen eduskunnan kansliasta, Reeta Tolonen Liikenne- ja viestintävirastosta sekä Irina Kyllönen Valtiontalouden tarkastusvirastosta.
Virkakieliverkosto on perustettu vuonna 2020, ja siinä on 185 jäsentä eri virastoista ja organisaatioista. Verkostoa vetää johtava erityisasiantuntija Eero Voutilainen eduskunnan kansliasta. Verkoston muita ylläpitäjiä ovat kustannustoimittaja Irina Kyllönen Valtiontalouden tarkastusvirastosta ja asiantuntija Reeta Tolonen Liikenne- ja viestintävirastosta.
Lisätietoa:
