Opetushallituksen verkkosivuilla on tiivistetty äidinkielen ja kirjoituksen opetus näin:
”Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tulemaan tietoiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä. Äidinkieli ja kirjallisuus on monitieteinen taito-, tieto- ja kulttuuriaine.”
Mainio tiivistys. Wikipedian tiivistelmän mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma syntyy kahden tason yhteistyönä: ”Opetushallitus laatii valtakunnalliset perusteet, ja opetuksen järjestäjä (kuten kunta tai koulu) laatii niiden pohjalta paikallisen opetussuunnitelman.”
Äidinkielenopettajat ovat asiansa osaavia ammattilaisia ja tunnollisia puurtajia. Heidän työsarkaansa ei käy kateeksi.
Koska opetussuunnitelma tulee annettuna, siihen ei voi yksittäinen äikänope kovin paljon vaikuttaa ja sitä pitää noudattaa.
Äidinkielenopettajille sälytetään paljon vastuuta ja työnnetään lisää opetettavia kokonaisuuksia entisten päälle. Siksi esitänkin oman toivomukseni varovasti. Minusta koulussa pitäisi olla enemmän työelämän tekstitaitoja. Saattaa olla, että joissain kouluissa jo onkin, mutta valtakunnallisella tasolla käsittääkseni hyvin vähän.
Sähköpostiviestintää nuorille
Sähköpostiviestintää pitäisi opettaa jo peruskoulussa, koska sähköposti on työelämässä käytetyin viestintäkanava.
Seuraavat esimerkit ovat nuorten työhakemuksia.
”Oisiko teillä siivoustöitä forssan alueella?”
”Hei, olisiko teillä mitään siivoustöitä huittisissa? Asun täällä ja tällä hetkellä ei ole töitä. Olen myöskin joskus aikaisemmin tehnyt siivousalan töitä.”
2.9.2025 (HS)
Esimerkit on vastaanottanut Marju Nikkari. Hän on kokenut rekrytoija, joka palkkaa nuoria siivoojiksi kesätöihin. Nikkari hämmästelee Hesarin jutussa hakemusten huonoa kieltä.
Voin vain arvata syitä, miksi hakemukset on kirjoitettu näin heikosti. Nuorilla tuskin on kokemusta työpaikkahakemusten lähettämisestä tai sähköpostiviestinnästä.
Töitä haetaan usein sähköpostitse. Sähköpostitse hoidetaan monia muitakin työelämän asioita. Tilastokeskuksen mukaan sähköposti on käytetyin viestintäkanava. Yli 90 prosenttia työikäisestä väestöstä (25–64-vuotiaat) oli käyttänyt sähköpostia viimeisen kolmen kuukauden aikana (vuonna 2022). Kanava on päivittäin monella käytössä.
Sähköpostitaidot kaikille
Sähköpostiviestien kirjoittamista pidetään usein jonkinlaisena kansalaistaitona, jota ei tarvitse erikseen opettaa. Minusta sähköpostiviestintää pitäisi nimenomaan opettaa enemmän sekä peruskoulussa että lukiossa. Ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa se käsittääkseni kuuluu opetussuunnitelmaan.
Jos äidinkielen tunneilla olisi tarjolla enemmän työelämän tekstitaitoja, heikommatkin kirjoittajat saattaisivat innostua laatimaan sähköpostiviestejä. Heitä voisi tutustuttaa erilaisiin työelämän tekstilajeihin, kuten tiedotteeseen, tarjoukseen tai reklamaatioon vastaamiseen työnhakukirjeistä puhumattakaan. Ne lähetetään usein sähköpostitse.
Sähköposti on luottamuksellista viestintää, ja sähköpostiviestejä suojaa kirjesalaisuus. Yksityiseen sähköpostilaatikkoon ei ole muilla pääsyä. Tämänkin takia kokemattomien käyttäjien on hankala saada esimerkkejä, miten sähköpostiviestejä kirjoitetaan.
Kirjeen näköinen asettelu ja kohtelias sävy
Sähköpostiviestin kirjoittaminen on aika yksinkertaista, kun tietää perusohjeet.
Kirjoitustaito on tietysti tärkeää, mutta viestin asettelulla on myös paljon merkitystä. Se vaikuttaa luettavuuteen.
Sähköpostiviesti on ikään kuin kirje. Kirjeen rakenne ei ole itsestäänselvyys nuorille, varsinkaan jos on syntynyt aikana, jolloin kirjeitä ei juuri lähetetä. Viestin alkuun kuuluu alkutervehdys tai puhuttelu, sen jälkeen kirjoitetaan varsinainen viesti ja loppuun tulee lopputervehdys sekä allekirjoitus.
Neutraali alkutervehdys on Hei. Mutta on muitakin vaihtoehtoja: Terve, Tervehdys, Moi, Moikka. Jos on epävarma vastaanottajan tyylistä, on varminta valita alkuun juuri tuo Hei. Alkutervehdys toimii ilman välimerkkiä.
Sähköpostiviestissä voi mennä heti asiaan. Selkeä kieli toimii, ja asiat voi esittää tiiviisti. Joskus liian lyhyestä ilmaisusta saattaa tulla tyly vaikutelma.
Tyylilläkin on väliä, miten asiansa muotoilee ja miten se menee perille. Sähköspotissa tämä on minusta erityisen tärkeää. Kohteliasta ja ystävällistä sävyä kannattaa tavoitella. Sävyn ja tyylin muotoilua on hyvä harjoitella erilaisien esimerkkien avulla.
Viestiä on mukava silmäillä ja lukea, kun käyttää kappalejakoja. Listat ja luettelot sopivat hyvin sähköpostiin. Pitkässä viestissä voi käyttää väliotsikoitakin. Toisaalta kannattaa harkita, jos on paljon asiaa, kirjoittaisiko niistä eri viesteissä.
Kirje ja sähköpostiviesti päätetään lopputervehdykseen. Tuttu ja turvallinen lopputervehdys on Terveisin. Ystävällisin terveisin on aavistuksen virallisempi, mutta oikein käypä sekin. Ennen lopputervehdystä voi kirjoittaa myös jonkinlaisen toivotuksen, kuten Mukavaa viikkoa!, Kivaa päivää!, Aurinkoa viikkoon!
Täsmällinen otsikointi ja selkeä kieli
Tärkein kohta sähköpostiviestissä on osuvan otsikon muotoilu. Liian usein näkee viestejä, joissa on epämääräinen otsikko, kuten Tiedote, Tärkeää asiaa, Palaute. Näistä vastaanottaja ei voi päätellä viestin sisältöä. Seuraavat vaihtoehdot toimivat huomattavasti paremmin: Tiedote: Koulussa vietetään urheilupäivää 30.4., Katso kansliasta löytötavaroita, Palautetta matematiikan kokeesta.
Selkeä ja ymmärrettävä kieli toimii parhaiten sähköpostissakin. Kielessä sallitaan vähän puhekielisyyttä, eikä siis tarvitse pyrkiä täysin kirjoittamaan yleiskieltä.
Sen sijaan pikaviestipalveluiden kirjoitustyyli ei sovi sähköpostiin. Se tekee viestin lukemisesta hankalaa. Yhteen pötköön kirjoitettu viesti ilman välimerkkejä antaa sitä paitsi lähettäjästä epäammattimaisen kuvan.
Viesti asetellaan allekkain ja käytetään kappalejakoja.
Hei
Olen Päiväkummun yläkoulussa kahdeksannella luokalla. Järjestämme toukokuussa kevätmyyjäiset. Keräämme varoja tulevaan leirikouluun.
Olisiko teillä sopivia palkintoja arpajaisiin? Olemme kiitollisia kaikista lahjoituksista.
Kaikille lahjoittajille tarjoamme myyjäisissä kahvit ja pullat.
Ystävällisesti
Rasmus
Jos tiedät lähipiirissäsi jonkun nuoren, joka tarvitsee tietoa sähköpostiviestinnästä, ohjaa hänet tänne sivustolle. Täältä saa perustietoa selkeän ja ystävällisen sähköpostiviestin laatimiseen.
Elämänpuu-blogi 