Olen jumissa. Olen kirjoittanut pitkän lehtijutun, mutta en millään keksi jutulle nasevaa otsikkoa. Ingressikin puuttuu. Muutoin olen juttuun tyytyväinen. Siinä on mielestäni toimiva rakenne, sopivasti osuvia väliotsikoita ja hyvät kuvatekstit. Päätän ottaa avuksi tekoälyn. Kopioin tekstini ja annan tekoälylle kehotteen: Ehdota osuvia otsikoita. Saan monta erilaista vaihtoehtoa, joista yksikään ei tunnu sopivalta. Tarkennan kehotetta ja… Jatka lukemista Tekoäly auttaa kirjoittajaa, mutta älä luota siihen liikaa
Avainsana: kirjoitusprosessi
Selkeä ruokalista houkuttelee asiakkaita
Kävelin Aleksanterinkatua pitkin. Pysähdyin erään houkuttelevan näköisen ravintolan eteen. Jalkakäytävälle oli nostettu sen ruokalista. Teksti oli niin pientä, että asettelin oikein rillitkin nenälle, jotta pystyin lukemaan. Mutta mitä? En saanutkaan kunnolla selvää. Lista oli kirjoitettu vain englanniksi. Oliko paikka kenties tarkoitettu vain turisteille tai englantia puhuville? En osaa englanninkielistä ruokasanastoa niin hyvin, että tietäisin tarkalleen,… Jatka lukemista Selkeä ruokalista houkuttelee asiakkaita
Kansantajuisesti kielestä -kirja sytyttää kielikipinän
Selkeä ja kansantajuinen kieli on minun vahvuuteni. Olen julkaissut monia kieliaiheisia tekstejä tässä blogissani. Lisäksi olen pitänyt Sana hallussa -palstaa Kollega.fi-verkkolehdessä. Vieraskynä-kirjoituksiani on julkaistu Sihteeriyhdistyksen blogissa, Pilkuttaja.fi-sivustolla ja Ukko.fi-sivustolla. Näistä teksteistä olen kasannut tämän teoksen ja nimennyt sen Kansantajuisesti kielestä. Haluan osoittaa sinulle, että kieli on kiinnostavaa ja kivaa! Kielestä voi innostua eri tavoin. Voi… Jatka lukemista Kansantajuisesti kielestä -kirja sytyttää kielikipinän
Kipinää kielestä
Mistä tulee toukokuun nimitys? Voiko sanoa tuoksuu ihanalle vai tuoksuu ihanalta? Kuinka paljon puheessa on sopivaa käyttää niinku-sanaa? Kumpi on oikein: shortsit vai sortsit? Suomen kieltä voi lähestyä monista eri kulmista. Aina ei tarvitse kerrata kielioppia vaan voi valita mutkattomamman lähestymistavan. Jos kiinnostuisi arkikielestä. Jos lukisi teosta Suuri ällösanakirja ja paneutuisi ärsyttävimpiin sanoihin, kuten kalvosulkeiset,… Jatka lukemista Kipinää kielestä
Tee kielitestejä – hallitsetko suomen kielen säännöt?
Kielitestit ovat kiva ja helppo tapa testata omia suomen kielen taitojaan. Monet mediat tarjoavat monipuolisia ja tasokkaita testejä, joista on aidosti hyötyä. Testejä voi tehdä yksin, niitä voi hyvin käyttää opetuksessa, mutta yhtä lailla ne sopivat illanviettojen ohjelmanumeroksi. Kuka on todellinen suomen kielen osaaja? Me Naisten testit Me Naiset on tuottanut runsaasti erilaisia kielitestejä. Tämä… Jatka lukemista Tee kielitestejä – hallitsetko suomen kielen säännöt?
Kielenhuoltaja avaa kirjoittajan silmät
Kun minulta tilataan kielenhuolto jollekin tekstille, pyydän ensin sitä näytille, jotta saan kokonaiskäsityksen työstä. Kysyn myös, mikä on tekstin tavoite ja kenelle se on suunnattu. Tämän perusteella pystyn antamaan arvion käytettävästä työajasta ja määrittelemään palkkioni. Usein riittää, että teen tekstille niin sanotun kevyen kielenhuollon. Oikaisen kaikki pinnalla näkyvät virheet, kuten lyöntivirheet ja välimerkit, ja korjaan… Jatka lukemista Kielenhuoltaja avaa kirjoittajan silmät
Muista nämä kuusi kohtaa, kun vastaat reklamaatioon
Olin käyttänyt mieleisiä talvilenkkareita kolmisen vuotta. Ne olivat alkaneet päästää vettä läpi, ja sukka oli usein märkä lenkin jälkeen. Huomasin, että päällisen sauma varpaiden kohdalta oli revennyt. Siirsin ja siirsin suutarille menoa, kunnes vihdoin sain aikaiseksi viedä kengät korjattaviksi. Suutari ompeli sauman kiinni. Ongelma ei kuitenkaan poistunut, vaan sukka oli kävelyn jälkeen märkä kantapäästä. Kun… Jatka lukemista Muista nämä kuusi kohtaa, kun vastaat reklamaatioon
Virheetöntä viestintää: oikeinkirjoitus kuntoon
Virheetöntä tekstiä on miellyttävä lukea. Kun kaikki yksityiskohdatkin ovat kunnossa, lukeminen sujuu mukavasti. Tekstin viimeistelyvaiheessa pitää käydä huolellisesti läpi oikeinkirjoitus. Laadin listan keskeisistä oikeinkirjoituksen kohdista, joita tarvitaan usein työelämässä. Päivämäärä on järjestysluku. Sekä päivän että kuukauden perään tulee piste.8.4.8.4.2024 Kellonajan lyhenne on klo, mutta sen voi usein kirjoittaa kokonaan: kello. Numeroiden välissä ei käytetä kaksoispisteitä… Jatka lukemista Virheetöntä viestintää: oikeinkirjoitus kuntoon
Katse kielioppiin – kertaa edes nämä
Kieliopin määritelmä ei ole aivan helppo. Pelkistettynä kielioppi tarkoittaa kieleen sisältyviä sääntöjä. Lisäksi se tarkoittaa sääntöjä kuvaavaa teosta. Kielioppimalleja on erilaisia. Myös puhutulla kielellä eli puhekielellä on oma kielioppinsa. Tässä kirjoituksessa tukeudun Kielitoimiston kielioppioppaaseen, joka vastaa monentyyppisiin kieliopillista vaihtelua koskeviin kysymyksiin. Sen sisältö perustuu pitkälti kysymyksiin, joita puhelinneuvontaan soittaneet asiakkaat ovat esittäneet. Kirjoitukseni näkökulma on… Jatka lukemista Katse kielioppiin – kertaa edes nämä
Lempeä ja rakentava tapa kannustaa kirjoittajaa
Kun kerron uusille ihmisille, että olen suomen kielen maisteri, jotkut kauhistuvat. ”Ai siis mä oon niin huono äidinkielessä, että en uskalla sanoo enää mitään”, eräskin parkaisi leikillään. Tuolloin joudun toppuuttelemaan ihmisiä, että en todellakaan kaiken aikaa skannaa muiden puhetta ja – etsi virheitä! Mitä siitäkin tulisi, että olisin koko ajan sormi pystyssä tarkkailemassa, miten ihmiset… Jatka lukemista Lempeä ja rakentava tapa kannustaa kirjoittajaa
Elämänpuu-blogi 