Sota näkyy kielessä

Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa on vastakkain kaksi hyvin erilaista maata. Venäjää johtaa yksinvaltias, Ukrainaa taas koko kansan presidentti. Viestintätyylit ovat johtajiensa näköisiä: toinen sanelee yksipuolisesti, miten toimitaan, ja toinen neuvottelee ja keskustelee.

Putin ei halua käyttää sota-sanaa toiminnastaan Ukrainassa lainkaan vaan kutsuu taistelua sotilaalliseksi erityisoperaatioksi. Venäjällä hiljennetään kaikki, jotka uskaltavat sanoa tai kirjoittaa sota-sanan. He joutuvat jopa vankilaan.

Putin on käytännössä vaimentanut median ja ainakin rankasti rajoittanut sen toimintaa. Minun on vaikea edes ymmärtää, millaista olisi, jos en voisi vapaasti saada puolueetonta tietoa mediasta.

Sotasanasto luo merkityksiä

Kielitieteilijä Vesa Heikkinen sanoo, että sodan aikana jos koskaan on erityisen olennaista yrittää hahmottaa, millaisia merkityksiä erilaiset kielelliset valintamme tuottavat. Sota on sanasotaakin, armotonta taistelua kielestä ja mielestä, merkityksistä ja tarkoituksista.

Vesa Heikkinen listaa yleisimmät Suomessa käytetyt sanat sodasta: kriisi, konflikti, tilanne ja operaatio. Minkälaisia merkityksiä ne luovat? Halutaanko näillä sanavalinnoilla lieventää sodan kauhuja?

Sota-sanaa on käytetty monissa eri merkityksissä ja erityisesti yhdyssanoissa, kuten kokkisota ja sanasota. Kun elämme rauhan aikaa, sota-sana tuntuu kaukaiselta ja sen merkitys on laventunut. Heikkinen arvelee, että sota-sanan raadollinen merkitys on nyt konkreettinen ja sen käyttö muissa yhteyksissä vähenee. Hyvä niin.

Entä mitä nimeä Venäjän ja Ukrainan välillä käytävästä sodasta käytetään? Heikkinen kysyy. Voiko puhua Ukrainan sodasta, sodasta Ukrainassa, Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan vai Putinin sodasta? Valinta kuvastaa sitä, miten suhtautuu sotaan.

Sanakirjantoimittajan työssä sota näkyy myös. Sanakirjantoimittaja Minna Pyhälahti kertoo, että hän on kollegoineen kerännyt sotasanoja helmikuusta alkaen. Talteen on kerätty muun muassa kertasinko, termobaarinen pommi, taktinen ydinase ja ei-tappava materiaali. Pyhälahti kokee, että kieliasiantuntijoiden velvollisuutena on merkitä muistiin ajan sanoja käyttöyhteystietoineen. Joudumme tutustumaan sanoihin, joita emme haluaisi tietää.

Ukrainalaiset ja venäläiset ymmärtävät toistensa kieltä

Entä ymmärtävätkö ukrainalaiset ja venäläiset toisiaan? Helsingin yliopiston venäjän kielen professori Johanna Viimaranta kuvaa Idäntutkimus-lehdessä julkaistussa artikkelissaan Ukrainan kielipolitiikkaa ja ukrainan ja venäjän kielten suhteita seuraavasti:

”Ukrainassa hyvin pitkälti ymmärtävät, ainakin kielen puolesta. Monissa tilanteissa kukin voi puhua kumpaa tahansa ilman, että käännöksille tulee tarvetta. Laajemmin kysymys on vaikeampi. Ukrainan kielen kanssa vähän tekemisissä ollut venäjänkielinen ei sitä välttämättä äkkiseltään ymmärrä, eikä esimerkiksi ukrainankielisten siirtolaisyhteisöjen jälkeläisille venäjäntaito ole ollenkaan itsestäänselvyys.”

Paikannimet tukemaan Ukrainaa

Somessa on noussut esille toive, että Helsingin Tehtaankadun tai Lenininpuiston nimi pitäisi nimetä Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Zelenskyinkaduksi ja Zelenskyinpuistoksi.

Ehdotukset ovat ymmärrettäviä, mutta Kielitoimisto ei puolla niitä.

”Tukea ei kuitenkaan kannata osoittaa paikannimiä muuttamalla. Paikannimen tehtävä on yksilöidä kohteensa ongelmitta; vakiintuneet, pysyvät nimet tekevät sen parhaiten. Siksi paikannimiä ei tulisi antaa eikä muuttaa poliittisin perustein.”

Lopetan kirjoitukseni Vesa Heikkisen lohtua antaviin sanoihin:

”Sodan aikana jos koskaan on mielestäni erityisen olennaista yrittää hahmottaa, millaisia merkityksiä erilaiset kielelliset valintamme tuottavat. Sota on sanasotaakin, armotonta taistelua kielestä ja mielestä, merkityksistä ja tarkoituksista. Toisaalta kaikki sodat ovat ainakin tähän mennessä myös päättyneet sanoihin – sanoilla saavutettuun yhteisymmärrykseen, tulitaukoon, jopa rauhaan.”

Lähde: Kotus, Ukraina ja sota

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s