Nykymeno ruokkii sirpaleista tyyliä, ja tarkkaavaisuushäiriöt ovat pinnalla. Teen hetken tätä, keskeytys, nyt teen tota, keskeytys, jos vähän totakin alottaisin. Meidän on vaikea keskittyä pitkäjänteisesti yhteen asiaan.
Tunnistan itsekin sen, että touhuan montaa asiaa samaan aikaan. Kun hoitaa silppua ja sälää, saa ikään kuin paljon pieniä asioita valmiiksi. Mutta silloin kun työstän pidempiä tekstejä, varaan aikaa ja keskityn.
Opetan työelämän kirjoitustaitoja, ja moni opiskelija toivoo, että olisi nopeampi kirjoittaja. Toive kumpuaa varmaan työelämän vaatimuksista, koska kirjoittamiselle ei varata erikseen aikaa. Huoliteltu ja viimeistelty teksti syntyy harvoin nopeasti ja kiireessä. Teksti saavuttaa paremmin tavoitteet, kun sitä on ensin mietitty rauhassa ja kirjoitettu huolellisesti.
Kirjoittaminen vaatii selkeää mieltä, jotta syntyy selkeää kieltä. Sen tähden pitää ensin ajatella ennen kuin alkaa kirjoittaa. Tekstin lepuuttaminen tekee hyvää ja teksti terävöityy, kun sitä lukee lepohetken jälkeen virkein silmin.
Lue lisää: Selkeä mieli tuottaa selkeää kieltä
Asiakaspalvelussa moni ajattelee, että sähköpostiviesteihin pitää vastata heti. Asiakaspalvelijat on voitu vaikka ohjeistaa niin, että asiakkaiden sähköposteihin pitää vastata ripeästi. Silloin ei ehdi kunnolla lukea viestiä eikä paneutua asiakkaan ongelmaan. Esimerkiksi reklamaatiot vaativat usein monien asioiden selvittämistä, mikä vie aikaa. Vastauksen kanssa ei kannattaisi kiirehtiä.
Mikä muuten on sopiva aika vastata sähköpostiin? Jaksaako lähettäjä odottaa päivän? Onko kaksi päivää jo aivan liian pitkä odotusaika? Joskus kaipaan kirjepostin aikaa, kun oli pakko odottaa, että kirje meni ensin perille. Sen jälkeen piti malttaa odottaa vastausta. Silloin tosin posti oli paljon tehokkaampi. Kirjeet olivat yli 90-prosenttisesti perillä seuraavana päivänä, kunhan oli muistanut postittaa ne lähetyspäivänä ennen kello 17.
Vyörytystyyli ei puhuttele
Some on vihoviimeinen paikka, jossa pitää olla koko ajan uutta ja erilaista ja innostavaa sisältöä. Ainakin jos haluaa markkinoida omia palveluitaan tai tuotteitaan. Olen tällä hetkellä jollain tavoin kyllästynyt koko someen. Somekonsultit neuvovat yrittäjiä vyöryttämään jatkuvalla syötöllä uutta sisältöä, koska muuten sä unohdut. Entä sitten? Minä haluan välillä unohtua. En kestä ajatusta, että naamani pyörisi koko ajan omilla kanavillani. Tällä hetkellä näen sitä ihan riittävästi. Välillä on hyvä vetäytyä ja olla hiljaa. Sometauot tehostavat seuraavaa ulostuloa.
Julkaisen blogissani uusia tekstejä vuosittain noin kymmenen tai alle. Haluan että lukija saa rauhassa lukea päivityksiä. Kieliasiat vaativat sulattelua. Minulle ei tule aiheitakaan mieleen niin usein, että saisin julkaistua uuden tekstin joka viikko. Näin kyllä joku someguru suosittelee, koska muuten lukijat kuulemma kaikkoavat. No, sitten olen tyytyväinen vähäisempään määrään. En tavoittele valtavaa julkisuutta vaan pienempää kohderyhmää, joka on kiinnostunut kielestä ja jota miellyttää minun tyylini.
Elämänpuu-blogi 