Harvassa ovat ne ammatit, joissa ei tarvitse lainkaan kirjoittaa. Sen sijaan tiedän paljon ammatteja, joissa kirjoittaminen on kiinteä osa työnkuvaa, vaikka sitä ei ehkä tulisi ajatelleeksi. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajat laativat päiväkodeissa erilaisia kuvauksia ja raportteja. Isännöitsijät pyörittävät kokousasiakirjoja sekä laativat tarjouspyyntöjä ja tarjouksia. Yrittäjät hoitavat itsenäisesti viestintää.
Monet asiantuntijat joutuvat tai saavat kirjoittaa myös luovempia tekstejä, kuten blogikirjoituksia, kolumneja, pääkirjoituksia ja niin edelleen. Tyypillisesti näitä tekstejä laativat ammattikirjoittajat, kuten toimittajat.
Asiantuntija on oman alansa ammattilainen. Kielitoimiston sanakirjan mukaan hän on henkilö, jolla on asiantuntemusta, erikoistuntija, ekspertti, spesialisti; vars. henkilö, jolta asiantuntemuksen perusteella pyydetään lausunto jstak.
Usein asiantuntija on tottunut kirjoittamaan muille oman alansa asiantuntijoille tekstejä, joissa voi viljellä erikoissanastoa. Usein nämä ammattitekstit tai tutkimukset ovat tieteellistä tekstiä, jossa on vaikeita lauserakenteita ja monipolvisia ilmaisuja. Tekstejä ei ole kirjoitettu isolle yleisölle, vaan tietyn alan asiantuntijoille.
Kömpelöön kapulakieleenkin tottuu. Mutta sillä ei saavuteta suurta yleisöä. Selkeä kieli tulee mukaan kuvioihin viimeistään silloin, kun halutaan tavoittaa enemmän ihmisiä ja ennen kaikkea halutaan, että tekstiä luetaan ja että se kiinnostaa. Blogitekstiä, kolumnia tai pääkirjoitusta ei voi kirjoittaa samaan tapaan kuin tieteellistä artikkelia.
Muilta kuin kielen asiantuntijoilta ei voi vaatia ammattikirjoittajan tasoa tai taitoa, mutta muutamia keinoja noudattamalla teksteistä saa kiinnostavaa ja koukuttavaa luettavaa.
1. Rajaa aihe
Jos ja kun sinua pyydetään kirjoittamaan blogiteksti, pääkirjoitus tai kolumni, pohdi aihe tarkkaan. Saattaa olla niinkin, että aihe tulee annettuna. Jos saat itse päättää aiheen, mieti mikä kiinnostaa kohderyhmää. Ajattele laajasti. Älä mieti lukijoina vain kollegoita vaan mieti, miten aiheesi kiinnostaisi laajempaa joukkoa ihmisiä.
Jos pyydetään kirjoittamaan energian säästämisestä, älä käsittele kaikkea siihen kuuluvaa, vaan keskity esimerkiksi lämpimän veden säästämiseen. Mieti tarkkaan etukäteen, mikä on pointtisi ja pysy siinä. Älä lähde laukalle.
Yhtä lailla kuin rajaat aiheen, rajaa myös pituus. Kysy onko tekstille määrämittaa. Jos on, pitäydy siinä. Painetussa lehdessä on hankala loihtia lisätilaa tekstille, jos sille on varattu tietty osuus lehdestä. Siksi sinulta ei turhaan pyydetä 2 000 merkin pääkirjoitusta. Ja voin kertoa, että tuohon pituuteen ei kovin lennokasta tarinaa pysty kertomaan. Pitää olla tiivis ja ytimekäs teksti.
Olen kerran vastaanottanut 10-sivuisen blogitekstin. En tiedä mikä meni vikaan, kun lähetin kirjoitusohjeet. Mutta joskus asiantuntijan on hyvin vaikea kertoa vaikkapa tutkimuksestaan ihan vaan ohut siivu, koska aihe on niin laaja. Tietenkin tutkimuksen aihe on laaja, mutta sitäkin voi rajata. Tiivistäminen ja näkökulman valitseminen on hankalaa, mutta tutkimuksesta kiinnostuneet kaivavat kyllä koko julkaisun luettavakseen, jos siitä kiinnostuvat.
Twitter on muuten mainio somekanava, jossa voi harjoitella tiivistämistä. Kun on käytettävissä 280 merkkiä painavaan asiaan, saa tosissaan miettiä, miten sanottavansa muotoilee.
Lue myös: Näin kirkastat sanottavasi – viisi vaihtoehtoa jäsentää teksti
2. Ole havainnollinen
Mahdollisimman havainnollinen kuvaus käsiteltävästä aiheesta tuo sen lähelle lukijaa ja herättää mielenkiinnon. Jos kuvaat lämpimän veden säästökeinoja, kerro konkreettisesti, miten vettä voi säästää. Onko suihkun maksimipituus nykyään 5 minuuttia entisten 20 minuutin sijaan? Kuinka paljon vettä säästyy litroissa, entä euroissa? Miten vedenkulutusta voi seurata? Kuinka paljon energiaa pyykinpesukone tai astianpesukone vie? Miten niiden kulutusta voi seurata?
Kerro esimerkkejä ja vie lukija mahdollisimman lähelle ruohonjuuritasoa. Mene lukijan maailmaan ja esittele käytännönläheisiä keinoja, miten säästää energiaa.
3. Käytä kansantajuista kieltä
Tutkimuksissa käytetään usein kankeaa kapulakieltä ja vaikeita lauserakenteita. Ennen kuin alat kirjoittaa vapaamuotoisempaa tekstiä, voit virittäytyä oikealla taajuudelle lukemalla romaania tai hyvin kirjoitettua aikakauslehden juttua. Lue pitkiä pätkiä, niin kieli notkistuu alitajuisesti. Tämän jälkeen voit alkaa muotoilla omaa tekstiäsi.
Käytä riittävän lyhyitä päälauseita ja paljon sivulauseita. Jos sivulauseita on vähän, joukossa on usein paljon lauseenvastikkeita, jotka tiivistävät tekstiä ja tekevät siitä hidasta luettavaa. Neuvoni on, että aina kun voit käyttää sivulausetta, käytä sitä. Tekstiä on mukavampi lukea. Kappaleiden pitää olla myös sopivan pituisia, ei liian pitkiä. Jos voit käyttää väliotsikoita, ota ne mukaan. Silmä hakee tekstistä tarttumakohtia, kuten nostoja ja otsikoita. Pääotsikko on ensimmäinen koukku, johon lukija tarttuu, jos tarttuu. Varaa aikaa, kun muotoilet sitä.
Kansantajuinen, selkeä teksti palvelee lukijaa. Joskus on helpompi puhua sanottavansa ääneen ennen kuin kirjoittaa. Voit tallentaa puheesi ja purkaa sen sitten paperille.
Lue myös: Jokainen voi oppia kirjoittamaan selkeästi
4. Suosi värikkäitä sanoja
Aivan viimeistelyvaiheessa suosittelen, että viivyt yksittäisten sanojen parissa. Pohdi vaihtoehtoja usein toistuville sanoille, jotta tekstiin ei jää liikaa toistoa. Käy läpi verbejä, onko niissä voimaa. Apuna voit käyttää Kielitoimiston sanakirjaa tai synonyymisanakirjaa. Ilmaisuvoimaiset verbit antavat jo särmää tekstille. Kun mietit muitakin sanavalintoja, tekstiin tulee eloa.
Päästä irti muodollisesta asiantuntijan roolistasi ja koukuta lukija!
Tule mukaan Elämänpuun yhteisöön ja tilaa uutiskirje. Saat maksutta sähköpostiisi kansantajuisia ja hyödyllisiä kirjoittamisvinkkejä. Lähetän uutiskirjeitä muutaman kerran kuukaudessa.
Osoitettasi ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen eikä luovuteta eteenpäin.
Haluatko kehittää kirjoitustaitoasi? Selätä kiire ja kirjoita kiinnostavia tekstejä, jotka luetaan!
Elämänpuu-blogi 
Odotan innolla postianne!
TykkääTykkää