Pelkkä kieliopin osaaminen ei tee kenestäkään kirjoittajaa

Miksi haluamme kerrata kielioppia emmekä opetella kirjoittamaan toimivaa tekstiä?

Keskustelin viime keväänä erään asiakkaan kanssa webinaarin sisällöstä. Työnantaja tarjosi työntekijöilleen kielikoulutusta. Aihe oli avoin. He kaipasivat kieliopin kertausta. Minä ajattelin aihetta laajemmin.

Kielioppia opetellaan koulussa ihan alaluokilta alkaen. On sääntöjä, ohjeistuksia ja suosituksia. Niitä päntätään moneen kertaan, jotta opit menevät perille. Itse pidin koulussa todella paljon kieliopista. Se oli loogista, ja pidin säännöistä.

Kun opiskelin suomen kieltä yliopistossa, oli helppo valita tarjonnasta kirjoittamisen ja kielenhuollon kursseja, koska ne kiinnostivat minua eniten. Rajasin pois niin sanotun suomi toisena kielenä -kokonaisuuden, koska koin kieliopin opettamisen vieraskielisille liian vaativana. On paljon työläämpää opettaa suomea maahanmuuttajille kuin suomea äidinkielenään puhuville.

Vaikka kielioppia kerrataan ja opetetaan peruskoulussa jokaisella luokka-asteella, kaikki ohjeet eivät jää päähän. Lukiossa ja ammatillisella puolella keskitytään jo enemmän varsinaiseen kirjoittamiseen ylemmistä asteista puhumattakaan.

Hyvä kirjoitustaito vaatii myös hyvää kieliopin hallintaa. Nämä eivät tietenkään ole irrallisia. Ei voi kirjoittaa toimivaa tekstiä, jos ei osaa kielioppia.

Joskus minusta tuntuu, että kirjoitustaitoa yritetään kohentaa pelkällä kieliopin kertauksella. Se ei yksinään riitä. Tehokkainta on käydä omakohtaisia tekstejä läpi ja antaa yksilöllistä palautetta henkilön tekstistä. Siitä näkee aika hyvin, minkälainen kirjoitustaito henkilöllä on ja mitkä kohdat kaipaavat hiomista.

Palataan vielä tuohon alussa mainittuun webinaariin. Ymmärrän että parin tunnin mittaisessa webinaarissa on helpompi kerrata kielioppia kuin mennä varsinaisen tekstin kirjoittamisen saloihin syvemmälle. Kieliopin kertaaminen on loogista ja sääntöjen opettelu yksiselitteistä. Sen sijaan kokonaisten tekstien muokkaaminen vaatii intensiivistä keskittymistä. Muokkausvaihtoehtoja on monia, eikä yhtä ainoaa oikeaa vastausta ole. Parin tunnin webinaaari on melko lyhyt aikakin muokata useita tekstejä.

Ehdotin webinaarin aiheeksi kielenhuoltoa, ja se hyväksyttiin.

Kotus määrittelee kielenhuollon näin:

Kielenhuollolla tarkoitetaan kielen ohjailua eli erilaisia tapoja vaikuttaa kielenkäyttöön. Päähuomion kohteena on yleiskieli eli kirjakieli.

Kielenhuolto-sanalla on useita merkityksiä. Se voi olla

1) oikeinkirjoituksen, taivutuksen, rakenteiden, sanaston ja nimistön huoltoa
2) kokonaisten tekstien huoltoa
3) kielen aseman huoltoa eli kielipolitiikkaa.

Useimmiten sanasta kielenhuolto tulee mieleen juuri kielioppi. Kielenhuolto on muutakin kuin pelkästään kielioppia. Se tarkoittaa myös kokonaisten tekstien huoltoa ja vieläkin laajemmin kielen aseman huoltoa.

En halua missään nimessä vähätellä kieliopin merkitystä, mutta soisin, että opiskelisimme sen lisäksi kokonaisten tekstien kirjoittamista ja tietäisimme myös hitusen, mitä suomen kielen aseman hyväksi voi tehdä.

Olen myös sitä mieltä, että kielioppia voi hyvin päntätä itsekseen, eikä siihen välttämättä tarvita kouluttajaa. Kokonaisten tekstien kirjoittamisesta taas on hyvä saada palautetta. Prosessiin kuuluu pallottelu ja vuoropuhelu. Teksti paranee usein, kun sitä muokataan.

Inspiraation lähteenä toimi Saara Lindströmin teksti Onks välii miten kirjottaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s