Osaathan kirjoittaa yleiskieltä

Veikkaan että monet meistä mukauttavat kielenkäyttöään tilanne- ja tapauskohtaisesti melko automaattisesti. Ehkä erotamme kaksi kielimuotoa: puhekielen ja kirjakielen.

Kielimuodot ovat lisääntyneet uusien viestintäkanavien myötä, ja niiden rajat ovat hämärtyneet. Nykyään kirjoitetaan aika vapaasti ja puhekielenomaisesti somessa. Virallisempia viestejä toivottavasti kirjoitetaan vähän harkitummin ja kirjakielellä.

Julkaisukynnys on somen myötä madaltunut ja nyt kaikenlaiset äänet näkyvät ja kuuluvat monissa kanavissa. Aika ajoin herää huoli, osaammeko enää kirjoittaa kirjakieltä eli yleiskieltä.

Kotuksen sivuilla yleiskieli on määritelty näin:

”Yleiskieli on kielimuoto, jota käytetään esimerkiksi sanomalehtien, television ja radion uutisissa, oppikirjoissa, tietokirjoissa, asiakirjoissa, käyttöohjeissa ja tiedotteissa. Se on keskeisiltä muoto- ja rakennepiirteiltään tietynlaista kieltä, jota kirjoitetaan sovittujen sääntöjen mukaisesti. Yleiskieli on siinä mielessä yleistä, että sitä ymmärretään murrealueesta riippumatta; siihen on aikanaan poimittu piirteitä eri murteista. Yleiskieltä opitaan käyttämään koulussa. Yleiskielen sijasta käytetään joskus sanaa kirjakieli.”

Yleiskieltä opetellaan koulussa ensimmäiseltä luokalta asti. Pienestä lapsesta kielimuoto voi tuntua aluksi vieraalta, mutta kun hän varttuu, ympärillä olevat tekstit avautuvat uudella tavalla. Jos yleiskieltä ei hallitse, jää sivistyksestä paitsi. Yleiskielen hallinta on jokaisen kielenkäyttäjän perustaito.

Moni on kokenut koulussa kirjakielen säännöt ja ohjeet velvoittavina, eivätkä ne ainakaan ole innostaneet heikkoa kirjoittajaa tuottamaan tekstejä.

Sähköposti vapautti kirjoittajat

Ennen sähköpostia ja somea meillä oli tiukempi raja puhutun ja kirjoitetun kielen välillä. Voisi sanoa, että käytössä oli kaksi kielimuotoa: puhekieli ja kirjakieli. Puhekieli oli luontaista, eikä siinä tarvinnut miettiä sääntöjä. Kirjakieli oli selkeästi sellaista kieltä, jota opeteltiin koulussa kirjoittamaan. Harvoin tuli mieleen kirjoittaa puhekielisesti. Sellaista saattoi nähdä kaunokirjallisuudessa, mutta silloin se oli rajoja rikkovaa kokeilevaa tyyliä.

Sähköpostin tultua 1990-luvulla kirjoittamisesta tuli vapaampaa. Sähköiseen viestintään sopi hieman rennompi tyyli. Puhekielenomainen kirjoitustapa oli sallittua. Viestintäkanavaa opeteltiin käyttämään ilman kunnollisia, yhtenäisiä ohjeita.

Edelleen opastus sähköpostin kirjoitustapoihin on puutteellista. Koulussa harvemmin opetetaan, miten kirjoitetaan sujuvia sähköpostiviestejä. Muistan eräänkin nuoren parikymppisen ylioppilaan kommentin, kun hän aloitti toimistotöissä: ”Kivaa päästä kirjoittamaan sähköposteja, kun en ole niitä ikinä kirjoittanut.” Hän aloitti suoraan myyntitöissä.

Koulussa työelämän kirjoitustaitoja

Koulun kieliopetus jää monelle irralliseksi, koska sitä ei kytketä työelämässä tarvittaviin taitoihin. Miksei lukiossa voisi olla yhtenä vaihtoehtona Työelämän kirjoitustaidot -kurssia? Ammatillisessa koulutuksessa sentään harjoitellaan työelämässä tarvittavia taitoja.

Vahva ja monipuolinen kirjoitustaito on osaamisen pohja. Kirjoittajana voi aina kehittyä. Myös työnantajien vastuulla on huolehtia työntekijöiden riittävästä kirjoitustaidosta ja tarjota koulutusta. Olen törmännyt blogikursseihin mutta aika harvoin sähköpostiviestinnän kursseihin.

Nykyään suurin osa viestinnästä hoidetaan sähköpostitse. Silloin täytyy luoda yhtenäinen linja, miten viestejä kirjoitetaan ja miten niihin vastataan. Usein ainoa ohje uudelle työntekijälle on yhtenäinen allekirjoitustapa.

Lue myös

Kehitä sähköpostiviestintää

Älä tee näitä virheitä sähköpostissa

Somekonsultin puhekieli

Seuraan somekonsultteja ja pienyrittäjiä, jotka tarjoavat erilaisia palveluita. Yllättävän monella on hyvin puhekielinen viestintätyyli. He puhuttelevat niin somessa kuin sähköpostissakin sä-muodossa ja kirjoittavat tekstiä puhekielisesti. Minua tämä vähän häiritsee, vaikka se saattaa olla harkittu tyylikeino. Kaikki eivät pidä siitä, että näkevät puhekieltä kirjoitettuna.

Esimerkiksi viranomaisten pitää palvella kansalaisia ymmärrettävällä kielellä. Se ei ole sallittua, että Posti heittäytyy liian tuttavalliseksi mä- ja sä-tyylillään.

Lue myös

Mä tuuppaan sulle kohta meiliä

Verohallinto sen sijaan on kerännyt kiitosta hauskalla someviestinnällään, joka on noteerattu ulkomailla asti. Kuluttajille on kerrottu veroasioista ymmärrettävästi somessa, mikä on lisännyt kiinnostusta veroja kohtaan. Humoristinen tyyli on pidetty pelkästään somessa. Verkkosivuilla asioista on edelleen kerrottu asiatyylillä. Viestintä on onnistunut.

Yleiskieli pitää ensin osata ennen kuin siitä voi siirtyä astetta rennompaan tyyliin. Viestin perillemeno on varmempaa, kun käyttää selkeää yleiskieltä.

Yleiskieli on se kieli, jota vaalimme ja josta huolehdimme. Se on kaiken toiminnan ja asioinnin perusta, jolla tulemme toimeen.

Puolustan yleiskielen hallintaa vielä sillä, että kun osaamme kirjoittaa asioista selkeästi, viestit menevät paremmin perille. Asiatyylinen viesti ei herätä tunteita puolesta eikä vastaan, vaan siinä keskitytään asiaan ilman kikkailua ja turhia koristeita.

Lähde ja lisätietoa

Kotus: Yleiskieli ja sen huoltaminen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s