Kielenhuoltaja avaa kirjoittajan silmät

Kun minulta tilataan kielenhuolto jollekin tekstille, pyydän ensin sitä näytille, jotta saan kokonaiskäsityksen työstä. Kysyn myös, mikä on tekstin tavoite ja kenelle se on suunnattu. Tämän perusteella pystyn antamaan arvion käytettävästä työajasta ja määrittelemään palkkioni.

Usein riittää, että teen tekstille niin sanotun kevyen kielenhuollon. Oikaisen kaikki pinnalla näkyvät virheet, kuten lyöntivirheet ja välimerkit, ja korjaan muut helpot ja näkyvät kohdat. Muokkaan myös kankeita lauserakenteita selkeämmiksi. Tarvittaessa merkitsen korjaukset ja ehdotukseni suoraan tiedostoon eri värillä. Näin kirjoittaja näkee, mitkä korjauksista voi hyväksyä suoraan ja mitä pitää vielä pohtia.

Monet ajattelevat kielenhuollosta, että se on pelkästään oikeinkirjoituksen ja muiden pikkuasioiden korjaamista. Mutta se on paljon muutakin. Arvioin koko ajan lukemaani ja mietin, miten teksti kulkee ja miten asiat on esitetty. Olen saanut usein kehuja siitä, miten tarkkaan olen tekstin lukenut. Se tulee väistämättä tutuksi, kun samaa tekstiä lukee moneen kertaan suurennuslasin läpi.

Kirjoitan tekstin sekaan omia huomioitani, joita kirjoittaja saa rauhassa pohtia, kun olen luovuttanut työn. Voin esimerkiksi huomauttaa, jos sama asia esitetään toistuvasti. Ehdotan termien avaamista suomeksi. Esitän kysymyksiä. Huomioin myös kuvatekstit ja lähteet.

Kun tarkastin erästä pienoisromaanin käsikirjoitusta, panin merkille, että hiki-sana esiintyi tekstissä usein. Päähenkilöllä oli hiki, naisen kainalot olivat hikiset, isä haiskahti hieltä, juostessa hiki virtasi. Kirjoittaja yllättyi ja hymyili, kun mainitsin asiasta. Hiki kyllä sopi käsikirjoitukseen hyvin, mutta kirjoittaja päätti sitten poistaa sitä.

Oppikirjoja olen kielenhuoltanut paljon. Yhdessä taloustiedon kirjassa oli runsaasti laskuesimerkkejä, jotka tarkastin myös. Jäi häiritsemään, kun mielestäni korkoa korolle -esimerkissä oli laskettu prosentit väärin. Huomautinkin tästä kirjoittajalle, ja hän lupasi laskea ne uudelleen.

Mitä kielenhuollolla tarkoitetaan? Kotimaisten kielten keskus eli Kotus määrittelee kielenhuollon näin:

”Kielenhuollolla tarkoitetaan kielen ohjailua eli erilaisia tapoja vaikuttaa kielenkäyttöön. Päähuomion kohteena on yleiskieli eli kirjakieli.
Kielenhuolto-sanalla on useita merkityksiä. Se voi olla 1) oikeinkirjoituksen, taivutuksen, rakenteiden, sanaston ja nimistön huoltoa, 2) kokonaisten tekstien huoltoa tai 3) kielen aseman huoltoa eli kielipolitiikkaa.”

Lue lisää: https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/mita_kielenhuolto_on

Käytännössä monesti menevät sekaisin sanat oikoluku, editointi ja kielenhuolto. Oikoluku on tekstien pintapuolista tarkastamista. Kielitoimiston sanakirjaa määrittelee editointi-sanan seuraavasti: muokata tekstiä tm. aineistoa; toimittaa aineisto julkaisu- t. esityskuntoon; vrt. toimittaa.

Olipa termi sitten mikä tahansa yllä olevista, on hyvä sopia tilaajan ja kielen ammattilaisen kanssa, mihin pyritään ja minkälaista huoltoa tekstille toivotaan.

Itse painotan kielenhuollossa sitä, että kirjoittaja päättää lopulta, mitä korjauksia hän tekstiinsä valitsee ja mitä hylkää. Annan luovutuksessa muutamia pohdittavia kysymyksiä, joita tekstissä on minusta hyvä huomioida. Koska teksti on kirjoittajan nimissä, hän päättää, mitä niille tekee.

Aina kun palautan työn, sanon siitä myös hyviä puolia eli kaiken sen, mikä tekstissä toimii ja mikä tekee siitä kiinnostavaa luettavaa.

”Olen ihan äimän käkenä, kuinka tarkasti olet lukenut tekstin.” Tämä on yksi parhaista kommenteista, jonka olen saanut. Tässä tapauksessa tilattiin oikolukua, mutta kun perustelin tarjoukseni, päädyttiin kevyeen kielenhuoltoon. Tilaaja oli tyytyväinen.

Lue lisää:
Virheetöntä viestintää: oikeinkirjoitus kuntoon
Käytäthän jo näitä apuvälineitä
Katse kielioppiin – kertaa edes nämä
Kielitietoa verkossa

---

Kaipaatko tekstillesi kielenhuoltoa? Ota yhteyttä, autan mielelläni!