Selkeä ja kansantajuinen kieli on minun vahvuuteni. Olen julkaissut monia kieliaiheisia tekstejä tässä blogissani. Lisäksi olen pitänyt Sana hallussa -palstaa Kollega.fi-verkkolehdessä. Vieraskynä-kirjoituksiani on julkaistu Sihteeriyhdistyksen blogissa, Pilkuttaja.fi-sivustolla ja Ukko.fi-sivustolla. Näistä teksteistä olen kasannut tämän teoksen ja nimennyt sen Kansantajuisesti kielestä. Haluan osoittaa sinulle, että kieli on kiinnostavaa ja kivaa! Kielestä voi innostua eri tavoin. Voi… Jatka lukemista Kansantajuisesti kielestä -kirja sytyttää kielikipinän
Kategoria: Kirjat
Kipinää kielestä
Mistä tulee toukokuun nimitys? Voiko sanoa tuoksuu ihanalle vai tuoksuu ihanalta? Kuinka paljon puheessa on sopivaa käyttää niinku-sanaa? Kumpi on oikein: shortsit vai sortsit? Suomen kieltä voi lähestyä monista eri kulmista. Aina ei tarvitse kerrata kielioppia vaan voi valita mutkattomamman lähestymistavan. Jos kiinnostuisi arkikielestä. Jos lukisi teosta Suuri ällösanakirja ja paneutuisi ärsyttävimpiin sanoihin, kuten kalvosulkeiset,… Jatka lukemista Kipinää kielestä
Kielenhuoltaja avaa kirjoittajan silmät
Kun minulta tilataan kielenhuolto jollekin tekstille, pyydän ensin sitä näytille, jotta saan kokonaiskäsityksen työstä. Kysyn myös, mikä on tekstin tavoite ja kenelle se on suunnattu. Tämän perusteella pystyn antamaan arvion käytettävästä työajasta ja määrittelemään palkkioni. Usein riittää, että teen tekstille niin sanotun kevyen kielenhuollon. Oikaisen kaikki pinnalla näkyvät virheet, kuten lyöntivirheet ja välimerkit, ja korjaan… Jatka lukemista Kielenhuoltaja avaa kirjoittajan silmät
Pidetään suomen kieli elinvoimaisena
Asun pääkaupunkiseudulla ja silloin tällöin tulee vastaan tilanteita kahviloissa, ravintoloissa tai hotelleissa, että palvelua saa vain englanniksi. Olen toki opiskellut englantia ja osaankin sitä riittävästi, mutta aina ei huvittaisi vaihtaa äidinkieltä vieraaseen kieleen. Suomenkielisten ei pidä tuntea kielihäpeää omassa kotimaassaan, jos he eivät osaa tai halua puhua palvelutilanteessa englantia. Laki säätelee julkisen puolen palveluita, jotka… Jatka lukemista Pidetään suomen kieli elinvoimaisena
Lukutaito heikkenee, mutta toivo ei ole mennyttä
Osallistuin elokuussa Kelan tilaisuuteen, jossa pohdittiin, pitääkö julkishallinnon varautua siihen, että lukutaito heikkenee. Keskustelijoina paneelissa olivat Henna Kara, Aleksis Salusjärvi, Minna Torppa ja Heidi Träff. Kelassa tehdään paljon töitä, jotta teksteistä saataisiin selkeitä. Siellä on useita kielenhuoltajia, jotka muokkaavat teksteistä selkeämpiä ja ymmärrettävämpiä. Tekstit ovat usein erikoisalojen kieltä, jota on vaikea kirjoittaa selkeästi. Panelistit totesivatkin… Jatka lukemista Lukutaito heikkenee, mutta toivo ei ole mennyttä
Ystävällisiä viestejä sähköpostissa
Sähköposti ujuttautui puolihuomaamattomasti yhdeksi tärkeimmistä työelämän viestintäkanavista. Tätä taustaa vasten hämmästelen, miten vähän sähköpostiviestinnästä puhutaan työpaikoilla tai miten harvoin siitä annetaan koulutusta. Oletetaan, että kaikki osaavat kirjoittaa sähköpostiviestejä. Tähän tarpeeseen olen kirjoittanut helppolukuisen sähköpostiviestinnän oppaan, jossa kerron toimivia käytäntöjä, miten viesteistä saa kohteliaita ja ystävällisiä. Välillä unohdamme, että sähköpostissakin ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Ihminen viestii… Jatka lukemista Ystävällisiä viestejä sähköpostissa
Terapeuttinen kirjoittaminen kasvattaa itsetuntemusta
Kaikenlainen luova toiminta on hyvästä ja virkistää mieltä. Joku tykkää muovata savea, toinen tanssii, kolmas soittaa instrumenttia. Joku vapauttaa energiaansa kirjoittamalla. Luova kirjoittaminen ja lukeminen eheyttävät. Tarinat tuovat kaivattua vastapainoa arkielämälle, kun pääsee aivan toisiin maailmoihin. Runojen kirjoittaminen ja työstäminen auttaa käsittelemään erilaisia tunteita ja jäsentämään ajatuksia. Kirjoittamalla tai lukemalla voi löytää tasapainoa ja säädellä… Jatka lukemista Terapeuttinen kirjoittaminen kasvattaa itsetuntemusta
Voiko määriteketjut kieltää?
Ymmärtämistä vaikeuttavia rakenteita ovat substantiivityyli, lauseenvastikkeet ja määriteketjut. Erityisesti jälkimmäisistä – eli määriteketjuista – on tullut minulle riesa. Voiko ne kieltää? Toiveeni kumpuaa siitä, että määriteketjut heikentävät tekstin ymmärtämistä. Miksi pitää tiivistää sanoma sellaiseksi, että sitä ei tajua? Miksi pakataan esimerkiksi otsikko sellaiseen muotoon, että vastaanottaja joutuu pinnistelemään, mitä se tarkoittaa. Otan esimerkin. Iäkäs nainen… Jatka lukemista Voiko määriteketjut kieltää?
Kirjailijan polku houkuttelee
Minulla ei ole mitään tekosyitä, miksi en voisi alkaa kirjoittaa romaania. Aikaa on, itsekuria riittää. Olen tunnollinen ja tarkka. Noudatan aikatauluja ja suunnitelmia. Yksi este kuitenkin on. Riittääkö motivaatio? Se on se, mitä pyörittelen. Jaksanko ja viitsinkö sitoutua niinkin pitkään prosessiin kuin romaanin kirjoittamiseen? Lopahtaako minulta jossain vaiheessa into työstää tekstiä? Entä jos saan käsikirjoituksen… Jatka lukemista Kirjailijan polku houkuttelee
Katse kielioppiin – kertaa edes nämä
Kieliopin määritelmä ei ole aivan helppo. Pelkistettynä kielioppi tarkoittaa kieleen sisältyviä sääntöjä. Lisäksi se tarkoittaa sääntöjä kuvaavaa teosta. Kielioppimalleja on erilaisia. Myös puhutulla kielellä eli puhekielellä on oma kielioppinsa. Tässä kirjoituksessa tukeudun Kielitoimiston kielioppioppaaseen, joka vastaa monentyyppisiin kieliopillista vaihtelua koskeviin kysymyksiin. Sen sisältö perustuu pitkälti kysymyksiin, joita puhelinneuvontaan soittaneet asiakkaat ovat esittäneet. Kirjoitukseni näkökulma on… Jatka lukemista Katse kielioppiin – kertaa edes nämä
Elämänpuu-blogi 