Selkeä ja asiatyylinen teksti saattaa vaikuttaa joskus tylsältä. Mutta siitäkin voi tehdä astetta kiinnostavampaa, kun kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan.
Verbi on lauseen ydin
Suomen kielessä lause rakentuu verbin ympärille. Minkälaisia verbejä tekstissäsi on? Kun tarkkailet verbivalintoja etkä tyydy ensimmäiseen mieleen tulevaan vaihtoehtoon, saat ilmaisuun enemmän voimaa.
Vertaa näitä:
Johtaja astui huoneeseen ja kertoi uutisen. / Johtaja ryntäsi huoneeseen ja hönkäisi uutisen.
Päällikkö söi eväitään ja joi kahviaan. / Päällikkö maiskutti eväitään ja ryysti kahviaan.
Assistentti kirjoitti tekstin valmiiksi. / Assistentti riipaisi tekstin valmiiksi.
Esimies laittoi laukkunsa tuolille. / Esimies nakkasi laukkunsa tuolille.
Verbin valinta vaikuttaa koko lauseeseen. Toki monesti on kyseessä tyyliseikka, minkälaisessa yhteydessä teksti esiintyy. Jos kyseessä on kovin asiapitoinen teksti, suosittelen varmaa ja vähän laimeampaa ilmaisua, mutta jossain vapaamuotoisessa tilanteessa voi käyttää ilmaisuvoimaisempaa verbiä.
Lataa opas Lauserakenteesta sananen
Sanavarasto köyhtyy
Helsingin Sanomien artikkelissa opettajat lähettivät terveisiä koulusta. Äidinkielenopettaja Annamari Saure sanoo, että kirjakielen kirjoittaminen on nuorille vaikeampaa kuin aiemmin. Yksi syy on se, että osa heistä lukee kaunokirjallisuutta vähemmän. Hän kertoo, että eräässä tekstissä esiintyneet sanat aava, kuulas ja ulappa eivät olleet kaikille tuttuja. Minä kysyn, tunnistavatko edes kaikki aikuiset nuo sanat? Varmin ja helpoin tapa rikastuttaa omaa kielenkäyttöään on lukea paljon laidasta laitaan, jotta sanavarasto ei köyhdy.
Harvemmin kirjaa lukiessa jää lauseisiin tai sanavalintoihin kiinni, mutta joskus niin kannattaa tehdä. Minusta erityisen kaunista kieltä kirjoittaa Finlandia-voittaja Anni Kytömäki. Hänen romaaninsa ovat ihanan pitkiä ja tarinankerronta sujuvaa. Joskus voi poimia talteen lauseen jos toisenkin ja maistella niitä myöhemmin. Kytömäen kieli ei ole liian runollista, mutta hän havainnoi ympäristöään ihailtavan tarkasti ja persoonallisesti.
Jos harrastaa luovaa kirjoittamista, on vapaampi kirjoittamaan kuin tehtaillessa asiatekstejä. Luova kirjoittaminen houkuttelee kokeilemaan rajoja, mikä heijastuu myös työelämän teksteihin hyvällä tavalla. Kielestä saattaa tulla notkeampaa.
Oiva apuväline vivahteikkaaseen kielenkäyttöön on Synonyymisanasto (Antti Leino – Pirkko Leino). Minä tukeudun siihen, kun haluan vaihtelua jollekin käyttämälleni sanalle. Liiallinen toisto tekstissä häiritsee.
Sanalle hauska löytyy Synonyymisanastosta näin monta vaihtoehtoa: hupaisa, hupainen, huvittava, miellyttävä, mieltä ilahduttava, mukava, riemullinen, soma, viehättävä, viihtyisä.
Ilmentää-sanalle annetaan seuraavia vaihtoehtoja: edustaa, esittää, kuvastaa, luonnehtia, osoittaa, paljastaa, todistaa, tulkita.
Kielitoimiston sanakirjakin toimii ensiapuna, kun etsii vaihtoehtoisia sanoja.
Somessa voi kokeilla
Sosiaalisen median kanavat tarjoavat oivan väylän tehdä kokeiluja. Somessa kieli on vapaampaa ja rennompaa. Siellä täytyy tietysti viestiä myös ymmärrettävästi, mutta somessa on lupa kokeilla hiukan erilaisia ilmaisukeinoja.
Twitter on mainio paikka harjoitella kirjoittamaan lyhyitä ja kiinnostavia tviittejä. Eivätkä nekään ihan tuosta vaan synny. Itsekin joudun miettimään joskus pitkäänkin, miten tämän sanottavani nyt muotoilisin. En halua sanoa tylsästi, mutta miten kirjoittaisin kiinnostavasti ja hauskasti.
Ihailen Twitterissä monia taitavasti tviittaavia henkilöitä. Tässä joitain omia suosikkejani: Pekka Sauri @pekkasauri, Jani Karhulahti @TimoSilakka81, Annukka Meronen @AnnukkaMeronen, Maria Pettersson @mariapetterssOn, Heikki Aittokoski @HeikkiAitto ja Henna Happonen @HapponenHenna.
Sisällöistä ei tarvitse aina olla somessa samaa mieltä, mutta kieleen voi kiinnittää huomiota.
Facebookissa voi yrittää kertoa tarinan kiinnostavasti ja huomata, että joutuu miettimään, miten sanansa asettelee. On kiva lukea sellaista tekstiä, joka on värikäs mutta silti hyvin kirjoitettu.
Miten sinä rikastutat kieltäsi?
Elämänpuu-blogi 