Virheetöntä tekstiä on miellyttävä lukea. Kun kaikki yksityiskohdatkin ovat kunnossa, lukeminen sujuu mukavasti. Tekstin viimeistelyvaiheessa pitää käydä huolellisesti läpi oikeinkirjoitus. Laadin listan keskeisistä oikeinkirjoituksen kohdista, joita tarvitaan usein työelämässä. Päivämäärä on järjestysluku. Sekä päivän että kuukauden perään tulee piste.8.4.8.4.2024 Kellonajan lyhenne on klo, mutta sen voi usein kirjoittaa kokonaan: kello. Numeroiden välissä ei käytetä kaksoispisteitä… Jatka lukemista Virheetöntä viestintää: oikeinkirjoitus kuntoon
Kategoria: Työelämän toimivat tekstit
Kansantajuinen kieli edistää työhyvinvointia
Aiheuttaako strategia-sana sinussa värinöitä? Tiedätkö, mitä sana tarkoittaa? Kielitoimiston sanakirjan mukaan strategia tarkoittaa työelämässä ”perusluonteista toimintasuunnitelmaa”. Strategialle on erilaisia määritelmiä, mutta tämä tiivistys on minusta hyvä: Strategia on organisaation suunnitelma, jolla aiotaan päästä haluttuun päämäärään ja joka sisältää konkreettisia tekoja. Millaisia strategioita olet tavannut työpaikoilla? Jos olet parhaillaan työelämässä, tunnetko työpaikkasi strategian? Liian usein strategia… Jatka lukemista Kansantajuinen kieli edistää työhyvinvointia
Sähköpostien automaattiset vastaukset kertovat organisaatiosta paljon
Olin hoitanut pankkiasioita pitkään sähköpostitse saman henkilön kanssa. Asiat hoituivat mallikkaasti. Virkailija vastasi viesteihin nopeasti ja tarvittaessa soitti perään, jos oli jotain kysyttävää. Vuoden alussa tarvitsin joulukuun tiliotteen ja lähetin tuttuun osoitteeseen viestiä. Nopeasti tulikin automaattinen ilmoitus, että viestiä ei voitu toimittaa perille. Tekstissä luki, että kyseinen henkilö ei ole enää pankissa töissä. Mitä? Olin… Jatka lukemista Sähköpostien automaattiset vastaukset kertovat organisaatiosta paljon
Ystävällisiä viestejä sähköpostissa
Sähköposti ujuttautui puolihuomaamattomasti yhdeksi tärkeimmistä työelämän viestintäkanavista. Tätä taustaa vasten hämmästelen, miten vähän sähköpostiviestinnästä puhutaan työpaikoilla tai miten harvoin siitä annetaan koulutusta. Oletetaan, että kaikki osaavat kirjoittaa sähköpostiviestejä. Tähän tarpeeseen olen kirjoittanut helppolukuisen sähköpostiviestinnän oppaan, jossa kerron toimivia käytäntöjä, miten viesteistä saa kohteliaita ja ystävällisiä. Välillä unohdamme, että sähköpostissakin ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Ihminen viestii… Jatka lukemista Ystävällisiä viestejä sähköpostissa
Käytäthän jo näitä apuvälineitä
Kirjoittajalle on tarjolla monia maksuttomia apuvälineitä, joista esittelen muutamia omia suosikkejani. Kielitoimiston sanakirja Tämä on ehdoton ykkönen! Esittely suoraan sivustolta: ”Kielitoimiston sanakirja on Kotimaisten kielten keskuksessa laadittu suomen yleiskielen sanakirja. Sanakirja antaa tietoa sanojen merkityksistä, käytöstä ja tyylisävyistä samoin kuin taivutuksesta ja oikeinkirjoituksesta. Sanakirjassa on yli 100 000 hakusanaa.” Kielitoimiston sanakirjaan voi aina tukeutua, kun… Jatka lukemista Käytäthän jo näitä apuvälineitä
Sähköpostiviesti vaihe vaiheelta
Sähköpostiviesti on ikään kuin kirje. Kirjeen rakenne ei ole kaikille itsestäänselvyys, varsinkaan jos on syntynyt aikana, jolloin kirjeitä ei juuri lähetetä. Kirjeellä on selkeä rakenne, jota käytetään myös sähköpostiviestissä. Sen alussa on alkutervehdys tai puhuttelu, sen jälkeen kirjoitetaan varsinainen viesti ja loppuun tulee lopputervehdys. Alkutervehdys aloittaa viestin Alkutervehdyksistä tavallisin lienee Hei, mutta on muitakin vaihtoehtoja:… Jatka lukemista Sähköpostiviesti vaihe vaiheelta
Työpaikalle yhtenäiset kirjoituskäytännöt
Opiskelin Helsingin Sihteeriopistossa 1990-luvulla. Käytimme koulussa sähkökirjoituskonetta (kyllä!) ja tietokoneella Word Perfect -ohjelman dos-versiota. Tietäjät tietävät, että tekstin tuottaminen noilla välineillä oli vaivalloisempaa kuin nykyään. Liikekirjeenvaihtoa opiskelin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Keskeinen osa ainakin suomenkielisissä asiakirjoissa oli asiakirjastandardin mukainen asettelu. Teksti sijoitettiin paperille siten, että tietyt asiat löytyivät aina samoista kohdista. Tämä helpotti sekä… Jatka lukemista Työpaikalle yhtenäiset kirjoituskäytännöt
Voiko määriteketjut kieltää?
Ymmärtämistä vaikeuttavia rakenteita ovat substantiivityyli, lauseenvastikkeet ja määriteketjut. Erityisesti jälkimmäisistä – eli määriteketjuista – on tullut minulle riesa. Voiko ne kieltää? Toiveeni kumpuaa siitä, että määriteketjut heikentävät tekstin ymmärtämistä. Miksi pitää tiivistää sanoma sellaiseksi, että sitä ei tajua? Miksi pakataan esimerkiksi otsikko sellaiseen muotoon, että vastaanottaja joutuu pinnistelemään, mitä se tarkoittaa. Otan esimerkin. Iäkäs nainen… Jatka lukemista Voiko määriteketjut kieltää?
Malttia kirjoittamiseen (ja elämään)
Nykymeno ruokkii sirpaleista tyyliä, ja tarkkaavaisuushäiriöt ovat pinnalla. Teen hetken tätä, keskeytys, nyt teen tota, keskeytys, jos vähän totakin alottaisin. Meidän on vaikea keskittyä pitkäjänteisesti yhteen asiaan. Tunnistan itsekin sen, että touhuan montaa asiaa samaan aikaan. Kun hoitaa silppua ja sälää, saa ikään kuin paljon pieniä asioita valmiiksi. Mutta silloin kun työstän pidempiä tekstejä, varaan… Jatka lukemista Malttia kirjoittamiseen (ja elämään)
Neljä neuvoa asiantuntijalle – näin kirjoitat kiinnostavasti
Harvassa ovat ne ammatit, joissa ei tarvitse lainkaan kirjoittaa. Sen sijaan tiedän paljon ammatteja, joissa kirjoittaminen on kiinteä osa työnkuvaa, vaikka sitä ei ehkä tulisi ajatelleeksi. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajat laativat päiväkodeissa erilaisia kuvauksia ja raportteja. Isännöitsijät pyörittävät kokousasiakirjoja sekä laativat tarjouspyyntöjä ja tarjouksia. Yrittäjät hoitavat itsenäisesti viestintää. Monet asiantuntijat joutuvat tai saavat kirjoittaa myös luovempia… Jatka lukemista Neljä neuvoa asiantuntijalle – näin kirjoitat kiinnostavasti
Elämänpuu-blogi 