Vieraskynä: Työelämä kansainvälistyy − mitä tapahtuu suomen kielelle?

Ainakin yritysmaailmassa erilaiset englannin kielestä tulevat lyhenteet ovat jo arkipäivää: yrityksen menestystä seurataan KPI-lukujen avulla, ja asiakastyytyväisyydestä kertoo NPS. Toisaalta englanninkielisiin lyhenteisiin voi yhtä hyvin törmätä myös julkisella puolella. Itse ainakin jouduin yliopistossa lukemaan pääasiassa englanninkielisiä kirjoja, joista termit sitten herkästi tarttuivat myös aktiiviseen käyttöön.

Työskentelen nykyisin IT-alalla, jossa käytetään todella paljon englantia, eikä kaikille sanoille oikein edes tunnu löytyvän vakiintunutta suomennosta. Tässä ympäristössä herää väkisinkin välillä pohtimaan suomen kielen tulevaisuutta ja sitä, mitä voisimme kaikki tehdä kielemme elinvoimaisuuden eteen.

Vierasperäiset ilmaisut ovat osa kieltä

Erilaiset vierasperäiset sanat ja ilmaisut ovat tietenkin kuuluneet suomen kieleen aina, sillä mikään kieli ei ole toisten vaikutuksista täysin vapaa. Suomen kielessä on jo pitkään ollut paljon esimerkiksi anglismeja ja svetisismejä.

Tieteen termipankki määrittelee anglismin seuraavasti:

Anglismi on englannin kielestä muuhun kieleen siirtynyt sana, sanonta tai rakenne.

Parhaassa tapauksessahan vierasperäiset sanat, sanonnat ja rakenteet voivat rikastuttaa sekä monipuolistaa kieltä. On kuitenkin olemassa riski, että ne syrjäyttävät alkuperäisiä sanoja ja rapauttavat kieltä, jos emme ole tarkkana. Esimerkiksi Suomen kielen lautakunta on ilmaissut huolensa kielemme elinvoimaisuudesta vuonna 2018 ja Kotimaisten kielten keskus (Kotus) jo tätäkin merkittävästi aiemmin (Ylen uutinen, 2018).

Suomen kieli voi lisätä ymmärrettävyyttä

Mielestäni suomen kieli voi lisätä merkittävästi asioiden saavutettavuutta ja ymmärrettävyyttä etenkin työelämässä. Mille tahansa alalle voi olla todella hankalaa tulla mukaan, jos siellä viljellään pelkästään englannin kielestä peräisin olevia lyhenteitä. Uusi työntekijä ei välttämättä rohkene kysyä jokaista, jotta ei anna huonoa kuvaa itsestään.

Otetaan muutama konkreettinen esimerkki. Jo alussa mainittu lyhenne KPI tulee englanninkielen sanoista Key Performance Indicator, joka suomentuisi suorituskykymittariksi. Monelle asiaan perehtymättömälle suorituskykymittari olisi varmasti paljon kuvaavampi.

Toinen hyvä esimerkki on palvelunestohyökkäys eli englanniksi DDoS, Distributed Denial of Service. Hyökkäyksen tarkoituksena on tosiaan estää palvelun, kuten esimerkiksi kotisivujen, käyttö. Tässäkin tapauksessa suomenkielinen ilmaisu aukeaa varmasti monelle edes hieman paremmin kuin sen englanninkielinen lyhenne.

Toki joskus vierasperäinen sana tai sen vakiintunut lyhenne voi olla tarpeen esittää asian selventämiseksi. Tällaisessa tilanteessa suositaan tyypillisesti rakennetta, jossa englanninkielinen sana ja mahdollinen lyhenne tulevat kertaalleen tekstin alussa esille. Sen jälkeen lopputekstissä voidaan hyvin käyttää ainoastaan suomenkielistä termiä.

Suomen kielen tulevaisuus tehdään yhdessä

Olen itse suuri suomen kielen ystävä ja vaalinkin sitä mieluusti. Kieli nimittäin pysyy parhaiten voimissaan, kun sitä käytetään aktiivisesti. On mielestäni täysin selvää, että jos me suomalaiset emme sitä käytä, eivät varmasti käytä muutkaan. Suomen kielellä on kuitenkin sen verran vähän puhujia.

Koen, että erityisen suuri vastuu on meillä viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisilla. Me olemme usein ne ihmiset, jotka valitsevat ilmaisut erilaisiin mainoksiin, kotisivuille ja tiedotteisiin. Niissä käytetyt ilmaisut voivat puolestaan helposti siirtyä eteenpäin puhekieleen.

Jokaiselta lipsahtaa varmasti ajoittain anglismeja tai jopa täysin suoria lainasanoja vähintäänkin puhekielessä. Haluan kuitenkin ainakin itse tietoisesti valita suomen kielen silloin, kun kirjoitan esimerkiksi uutiskirjettä. Luuletko, että voisit omassa työssäsi pysähtyä hetkeksi ja valita aina ensisijaisesti sen suomenkielisen ilmaisun?

Toivon, että tämä kirjoitus pysäytti sinut pohtimaan kielemme tulevaisuutta ja ehkäpä päätät myös itse tehdä asian eteen jotain. Vaikka et työskentelisi viestinnän tai markkinoinnin parissa, on myös sinulla tärkeä rooli kielen säilymisen kannalta. Tarvitsemme nimittäin jokaisen suomalaisen apua, jotta kielemme pysyy elinvoimaisena tulevaisuudessakin.

Turvataan suomen kielen tulevaisuus yhdessä!

Kaisan esittely

Kaisa Huttunen on viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen, joka työskentelee Zonerilla.

Zonerin blogissa on Kaisan muita kirjoituksia.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s