Virheetöntä viestintää: oikeinkirjoitus kuntoon

Virheetöntä tekstiä on miellyttävä lukea. Kun kaikki yksityiskohdatkin ovat kunnossa, lukeminen sujuu mukavasti. Tekstin viimeistelyvaiheessa pitää käydä huolellisesti läpi oikeinkirjoitus. Laadin listan keskeisistä oikeinkirjoituksen kohdista, joita tarvitaan usein työelämässä.

Päivämäärä on järjestysluku. Sekä päivän että kuukauden perään tulee piste.
8.4.
8.4.2024

Kellonajan lyhenne on klo, mutta sen voi usein kirjoittaa kokonaan: kello. Numeroiden välissä ei käytetä kaksoispisteitä tavallisessa tekstissä.
klo 7.00 / kello 7.00
klo 16.15 / kello 16.15
klo 22 / kello 22

Puhelinnumerot on hyvä ryhmitellä, jotta niitä on helpompi lukea. Puhelinnumeroiden yhteydessä ei käytetä viivaa eikä sulkeita.
020 555 777
050 987 654 321
09 123 4567

Vuosiluku kirjoitetaan yhteen pötköön.
2020-luvulla
vuonna 1982

Muutoin luvut erotetaan kolmen numeron ryhmiin lopusta alkaen, jotta ne hahmottaa paremmin.
Sohva maksaa 2 360 euroa.
Otin lainaa 68 000 euroa.

Euron lyhenteitä on monia: e, € tai EUR. Usein voi kirjoittaa kokonaan sanan euro.
Hinta merkitään numeroin, ja valuutan voi kirjoittaa kirjaimin.
145 euroa
145 €
145,-
145 EUR

Numeron ja merkin väliin tulee välilyönti.
alv 24 %
6 kpl tuoleja
15 kg hiekkaa
Junalippu maksaa 23 euroa/henkilö tai 23 e/hlö.

Arvonlisäverosta on käytössä kolmenlaisia lyhenteitä.
ALV
alv
alv.

Ikä ja numero ovat kaksi erillistä sanaa, jotka kirjoitetaan erikseen.
Täti täyttää 50 vuotta
Setä on 58 vuotta vanha.
Yhdyssana muodostetaan yhdysviivalla.
Täti on 50-vuotias.
Sedällä on 58-vuotissyntymäpäivät.

Lyhenteitä on hyvä välttää, mutta joskus niitäkin tarvitaan.
klo (kello)
vk (viikko)
kk (kuukausi)
v (vuosi)
nro (numero)

Maiden nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Suomi, Ruotsi, Espanja, Saksa

Kansalaisuudet kirjoitetaan pienellä.
suomalainen, ruotsalainen, espanjalainen, saksalainen

Kielten nimet kirjoitetaan pienellä.
suomen kieli, ruotsin kieli, espanjan kieli, saksan kieli
suomi, ruotsi, espanja, saksa

Kielen nimestä muodostettu adjektiivi on yhdyssana.
suomenkielinen, ruotsinkielinen, espanjankielinen, saksankielinen

Kun paikannimeen lisätään määrite, mukaan otetaan yhdysmerkki.
Etelä-Suomi
Länsi-Suomi
Pohjois-Suomi

Moniosaisesta paikannimestä muodostettu asukkaannimitys on yhdyssana.
eteläsuomalainen, länsisuomalainen, pohjoissuomalainen

Nimeä taivuttaessa myös alkuosa taipuu.
Hän asuu Isossa-Britanniassa.

Riika on viehättävä kaupunki. Riiassa on paljon vanhoja taloja.
Matkustan Thaimaahan kuukaudeksi. Thaimaassa on lämmintä.

Ajatusviivaa käytetään rajakohtailmauksissa
22–28-vuotiaat ovat nuoria aikuisia.
Helsinki–Turku-reitti on nopea.
Ottelu päättyi 4–0.
Tilaisuus järjestetään 12.–13.4.

Kotimainen postinumero kirjoitetaan postilähetykseen ilman välilyöntejä ja erotetaan postitoimipaikan nimestä yhdellä välilyönnillä. Postitoimipaikka kirjoitetaan postin ohjeen mukaan suuraakkosin.
00150 HELSINKI

Juhlapäivien nimet kirjoitetaan pienellä.
pääsiäinen, vappu, juhannus, joulu

Myös viikonpäivät kirjoitetaan pienellä.
maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai, lauantai, sunnuntai

Tittelit kirjoitetaan pienellä.
merkonomi, sihteeri, viestintäpäällikkö, toimitusjohtaja

Kun viitataan elolliseen asiaan, käytetään joku-pronominia.
Joku hiipii ullakolla.
Jokin viittaa elottomaan asiaan.
Jokin häiritsee minua.

Kiteytyneet sanaparit kirjoitetaan erikseen.
hissun kissun, huiskin haiskin, hujan hajan

Liitepartikkeli liitetään suoraan sanan perään:
itsekin, meillekin, luulenpa, kunpa, ollaanpa, niinpä, katsopa, tulepa
ompi, kumpi

Lisätietoa: Kielitoimiston ohjepankki

Lue myös:

Katse kielioppiin – kertaa edes nämä

Pelkkä kieliopin osaaminen ei tee kenestäkään kirjoittajaa

Voiko määriteketjut kieltää?

---