Minkälaisia lopputervehdyksiä käytät sähköpostiviesteissä? Näin syksyllä minun yleisin lopputervehdykseni on Syysterveisin. Olin pitänyt sitä ajankohtaan sopivana ja käyttökelpoisena. Kunnes luin Haagan seurakunnan kirkkoherra Heikki Nenosen @nenoheikki tviitin: Tyttäreltä opin, että nuorisolaiset tekee pilaa aikuisten sähköpostittelusta ja tervehdyksistä. Esim. ”Syysterveisin Heikki” on ihan hulvatonta meemitasoa snäpissä Virnistävät kasvot.#nuoriso Tästä kehkeytyi hauska viestiketju, missä oltiin noloja, kun… Jatka lukemista ”Syysterveisin” aiheutti Twitter-kohun
Kategoria: vuorovaikutus
Näin kirkastat sanottavasi – viisi vaihtoehtoa jäsentää teksti
Isoin haitta tällä hetkellä ovat tekstit, jotka on näennäisesti kirjoitettu oikein mutta joita on vaikea ymmärtää. Niissä ei ole pinnalla virheitä, mutta sanoma on epäselvä. Lukija lukee tekstiä eestaas, mutta ei saa tolkkua sisällöstä. Tekstin vaikeaselkoisuus johtuu usein siitä, että kirjoittaja on vyöryttänyt ajatuksenjuoksuaan tekstiksi miettimättä sen enempää jäsentelyä. Päässä voi hahmotella tekstiä rönsyilevästi, mutta… Jatka lukemista Näin kirkastat sanottavasi – viisi vaihtoehtoa jäsentää teksti
Rikastuta kieltäsi
Selkeä ja asiatyylinen teksti saattaa vaikuttaa joskus tylsältä. Mutta siitäkin voi tehdä astetta kiinnostavampaa, kun kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan. Verbi on lauseen ydin Suomen kielessä lause rakentuu verbin ympärille. Minkälaisia verbejä tekstissäsi on? Kun tarkkailet verbivalintoja etkä tyydy ensimmäiseen mieleen tulevaan vaihtoehtoon, saat ilmaisuun enemmän voimaa. Vertaa näitä: Johtaja astui huoneeseen ja kertoi uutisen. /… Jatka lukemista Rikastuta kieltäsi
Vieraskynä: Rahan monet nimet: hellyyttä, häpeää tai taikauskoa?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, sanotaan. Nimitysten määrää tarkastellen voimme väittää rahan olevan meille suomalaisille erittäin rakas. Käytämmekö rahasta rinnakkaisilmaisuja siksi, että rahasta on niin kiusallista puhua, vai onko siitä tullut peräti tabu? Vai onko kyse suuresta kunnioituksesta rahaa kohtaan – niin suuresta, että rahaa pitää hellitellä ja mielistellä? Runsaista kiertoilmauksista tulee ainakin minulle (folkloristiikkaa… Jatka lukemista Vieraskynä: Rahan monet nimet: hellyyttä, häpeää tai taikauskoa?
Pelkkä kieliopin osaaminen ei tee kenestäkään kirjoittajaa
Miksi haluamme kerrata kielioppia emmekä opetella kirjoittamaan toimivaa tekstiä? Keskustelin joitain vuosia sitten erään asiakkaan kanssa webinaarin sisällöstä. Työnantaja tarjosi työntekijöilleen kielikoulutusta. Aihe oli avoin. He kaipasivat kieliopin kertausta. Minä ajattelin aihetta laajemmin. Kielioppia opetellaan koulussa ihan alaluokilta alkaen. On sääntöjä, ohjeistuksia ja suosituksia. Niitä päntätään moneen kertaan, jotta opit menevät perille. Itse pidin koulussa… Jatka lukemista Pelkkä kieliopin osaaminen ei tee kenestäkään kirjoittajaa
Osaathan kirjoittaa yleiskieltä
Veikkaan että monet meistä mukauttavat kielenkäyttöään tilanne- ja tapauskohtaisesti melko automaattisesti. Ehkä erotamme kaksi kielimuotoa: puhekielen ja kirjakielen. Kielimuodot ovat lisääntyneet uusien viestintäkanavien myötä, ja niiden rajat ovat hämärtyneet. Nykyään kirjoitetaan aika vapaasti ja puhekielenomaisesti somessa. Virallisempia viestejä toivottavasti kirjoitetaan vähän harkitummin ja kirjakielellä. Julkaisukynnys on somen myötä madaltunut ja nyt kaikenlaiset äänet näkyvät ja… Jatka lukemista Osaathan kirjoittaa yleiskieltä
Ärsyttääkö läpändeeros?
Ärsyttääkö läpändeeros? Elikkäs, meikämandoliino, pauttiarallaa, asiasta kukkaruukkuun, herneitä sieraimistoon, palataan astiastoon, läpändeeros, masuasukki ja jaxuhali ovat esimerkkejä trendisanoista ja -sanonnoista, jotka keikkuvat kärkipäässä ärsyttävimpien ilmaisujen listalla. Kun tiettyä sanaa tai hokemaa käytetään liikaa, se kuluu ja alkaa menettää uutuudenviehätystään. Aluksi virkistävää vaihtelua edustanut sana ei kestäkään jatkuvaa käyttöä. Kun ärsytyskynnys on saavutettu, on hyvä välttää… Jatka lukemista Ärsyttääkö läpändeeros?
Laadi kiinnostava uutiskirje
Sähköposti on edelleen suosittu viestintäkanava. Monelle se on ensisijainen kanava saada tietoa ja lähettää viestejä. Aloitatko sinäkin työpäiväsi vilkaisemalla ensin sähköpostit? Markkinoinnissa ja tiedottamisessa uutiskirjeet ovat oiva keino välittää tietoa. Kunhan muistamme, ettei kyseessä ole vain yksisuuntainen tapa vaan pyrimme vuorovaikutukseen. Usein uutiskirjeet mielletään vain sähköpostin täytteeksi. Ne sivuutetaan vähemmän tärkeinä ja niihin palataan ehkä… Jatka lukemista Laadi kiinnostava uutiskirje
Muista vuorovaikutus etätyössä
Koronakeväänä monet viskattiin omilleen kotitoimistoihin etätöihin ja oletettiin, että järjestely on väliaikainen. Toisin kävi. Aikaa on kulunut, ja sama meininki jatkuu. Ergonomia on huono, äänet rasittavat, nettiyhteys tökkii, muu perhe häiritsee, yksinolo käy mielen päälle. Kaikilla ei todellakaan ole kotona telkkarissa nähtyjä omia somia työhuoneita sähköpöytineen. Vuodessa monen kotityöläisen olot ovat toki parantuneet, ja monet… Jatka lukemista Muista vuorovaikutus etätyössä
Selkeä mieli tuottaa selkeää kieltä
Ympärillämme on valtavasti tekstejä, jotka on usein kiireessä ja huolimattomasti laadittu. Julkaisukynnys on madaltunut, ja kuka tahansa voi nopeasti ladata tuotoksiaan nettiin. Tuloksena on kaikenkirjavia kirjoituksia, joiden sanoma on epäselvä. Ennen kuin ryhtyy kirjoittamaan yhtään mitään, pitää miettiä, mitä haluaa viestiä. Mikä on pointti? Kenelle teksti on suunnattu? Mielen pitää olla selkeä, jotta saa tuotettua… Jatka lukemista Selkeä mieli tuottaa selkeää kieltä
Elämänpuu-blogi 