Haluatko kehittyä kirjoittajana? Kysymys on tietenkin hölmö, koska melkein kaikki tahtovat tulla paremmiksi kirjoittajiksi.
Ennen kuin alkaa miettiä keinoja, miten taitojaan kartuttaa, on hyvä arvioida, mitä jo osaa ja minkälaisia tekstejä haluaa kirjoittaa.
Pyydän usein verkkokursseillani opiskelijoita tekemään niin sanotun alkukartoituksen osaamisestaan. Kurssista saa enemmän hyötyä, kun tunnistaa omat heikkoutensa ja vahvuutensa.
Seuraavien kysymysten avulla pääset jo kartalle:
- Mikä on minulle helppoa kirjoittamisessa?
- Mikä on vaikeaa?
- Minkälaisia tekstejä luen mielelläni?
- Mitä kartan?
- Miksi jotkin tekstit ovat vaikeita?
- Miksi toisia on mukava lukea?
- Mitkä ovat tavoitteeni?
- Millaiseksi kirjoittajaksi haluan tulla?
Jos kirjoittamisessa on helppoa tekstien aloittaminen ja saattaminen valmiiksi, vaikuttaa siltä, että prosessi on kunnossa. Jos taas hallitset suvereenisti kieliopin, et tarvitse sen kertaamista. Jos vaihdat ketterästi tekstilajista toiseen, tämä asia on hallussa.
Kun pohdit, mikä on kirjoittamisessa vaikeaa, tiedät jo, missä tarvitset harjoittelua. Voit myös miettiä, miksi on esimerkiksi vaikea aloittaa, miksi yhdyssanat ovat hankalia, miksi et osaa laatia tiedotetta tai kirjoittaa tarjousta. Näin voit haarukoida, mitä pitää vielä kehittää ja harjoitella.
Lukeminen vaikuttaa suoraan kirjoittamiseen. Kun listaat, mitä luet mielellään, voit myös miettiä, miksi juuri tuo lukemasi laji kiinnostaa. Onko teksti kirjoitettu erityisen helposti, koukuttavasti, huolellisesti ja sujuvasti? Minkälaisia tekstejä sitten kartat? Ovatko ne asiapitoisia ja tylsiä? Lauserakenteeltaan kömpelöitä ja vaikeasti ymmärrettäviä? Mikä niistä ylipäätään tekee sellaisia, ettei niitä ole mukava lukea?
Lue myös: Lukeminen kehittää kirjoitustaitoa
Vähitellen pääset tavoitteisiin. Minkälaiseksi kirjoittajaksi haluat tulla? Missä haluat kehittyä? On selvää, että kaikkea ei tarvitse hallita. Jos joku on hyvä runojen kirjoittaja, se ei välttämättä tee hänestä loistavaa tiedotteiden kirjoittajaa. Runoilijalle tämä riittääkin. Jos taas on toimistotöissä, on tärkeää osata selkeä asiatyyli ja käyttää kohteliasta ja ystävällistä kieltä. Myös työelämän yleisimmät tekstilajit, kuten tiedote, tarjous ja muistio on hyvä hallita. Näillä pääsee jo pitkälle. Sähköpostikäytännöt on syytä osata myös.
Lue myös: Kehitä sähköpostiviestintää
Kirjoittajana kehittyy vähitellen. Tärkeää on tiedostaa omia maneereita ja pysähtyä välillä miettimään, mitä ja miten kirjoittaa. Palautteen pyytäminenkin on paikallaan.
Lue myös: Miten antaa ja vastaanottaa palautetta?
Sivusinkin jo edellä erilaisia tekstimuotoja ja tekstilajeja. Seuraavan kysymyssarjan avulla pääset kartoittamaan, minkälaisia tekstejä kirjoitat:
- Kirjoitatko asiapitoisia työelämän tekstejä?
- Kirjoitatko proosaa: novelleja, romaaneja, runoja?
- Teetkö somepäivityksiä?
- Puratko tuntojasi teksteihin? Onko terapeuttinen kirjoittaminen sinun lajisi?
Se mikä toimii kaunokirjallisissa teksteissä, ei aina sovi asiatyyliin. Mutta en halua sanoa, että nämä ovat kaksi täysin vastakkaista maailmaa, koska kaunokirjallisista keinoista on hyötyä asiateksteissäkin. Tälle päivälle on tyypillistä se, että meillä on valtavasti eri kielimuotoja, joiden rajat ovat hämärtyneet. Some tuo tähän vielä oman lisänsä. Somen kieltä on tutkittu vasta vähän, ja odotankin, milloin ensimmäiset tutkimukset ilmestyvät. On mielenkiintoista tietää, minkälaisia lainalaisuuksia somen kielessä on. Nyt siellä minusta rehottavat hyvin monenlaiset tyylit. Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että somepäivitysten tekeminen on kielenkäytölle erittäin kehittävää. Siellä voi tehdä kokeiluja, koska tekstien elinkaari on yleensä lyhyt.
Kaikenlainen kirjoittaminen on hyvästä. Kirjoititpa mitä tahansa, taitosi kohenee.
Ja lopuksi. Koskaan ei tule valmista. Tiettyä rosoisuutta ja keskeneräisyyttä pitää sietää. Siksi minä tykkään kirjoittaa blogitekstejä, koska niissä on tietty armollisuus. Ei tarvitse olla täydellistä, vaan riittää, että on luettavaa. Muutama virhekin sallitaan.
Elämänpuu-blogi 