Kirjoittajalle on tarjolla monia maksuttomia apuvälineitä, joista esittelen muutamia omia suosikkejani. Kielitoimiston sanakirja Tämä on ehdoton ykkönen! Esittely suoraan sivustolta: ”Kielitoimiston sanakirja on Kotimaisten kielten keskuksessa laadittu suomen yleiskielen sanakirja. Sanakirja antaa tietoa sanojen merkityksistä, käytöstä ja tyylisävyistä samoin kuin taivutuksesta ja oikeinkirjoituksesta. Sanakirjassa on yli 100 000 hakusanaa.” Kielitoimiston sanakirjaan voi aina tukeutua, kun… Jatka lukemista Käytäthän jo näitä apuvälineitä
Avainsana: kirjoittaminen
Terapeuttinen kirjoittaminen kasvattaa itsetuntemusta
Kaikenlainen luova toiminta on hyvästä ja virkistää mieltä. Joku tykkää muovata savea, toinen tanssii, kolmas soittaa instrumenttia. Joku vapauttaa energiaansa kirjoittamalla. Luova kirjoittaminen ja lukeminen eheyttävät. Tarinat tuovat kaivattua vastapainoa arkielämälle, kun pääsee aivan toisiin maailmoihin. Runojen kirjoittaminen ja työstäminen auttaa käsittelemään erilaisia tunteita ja jäsentämään ajatuksia. Kirjoittamalla tai lukemalla voi löytää tasapainoa ja säädellä… Jatka lukemista Terapeuttinen kirjoittaminen kasvattaa itsetuntemusta
Sähköpostiviesti vaihe vaiheelta
Sähköpostiviesti on ikään kuin kirje. Kirjeen rakenne ei ole kaikille itsestäänselvyys, varsinkaan jos on syntynyt aikana, jolloin kirjeitä ei juuri lähetetä. Kirjeellä on selkeä rakenne, jota käytetään myös sähköpostiviestissä. Sen alussa on alkutervehdys tai puhuttelu, sen jälkeen kirjoitetaan varsinainen viesti ja loppuun tulee lopputervehdys. Alkutervehdys aloittaa viestin Alkutervehdyksistä tavallisin lienee Hei, mutta on muitakin vaihtoehtoja:… Jatka lukemista Sähköpostiviesti vaihe vaiheelta
Työpaikalle yhtenäiset kirjoituskäytännöt
Opiskelin Helsingin Sihteeriopistossa 1990-luvulla. Käytimme koulussa sähkökirjoituskonetta (kyllä!) ja tietokoneella Word Perfect -ohjelman dos-versiota. Tietäjät tietävät, että tekstin tuottaminen noilla välineillä oli vaivalloisempaa kuin nykyään. Liikekirjeenvaihtoa opiskelin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Keskeinen osa ainakin suomenkielisissä asiakirjoissa oli asiakirjastandardin mukainen asettelu. Teksti sijoitettiin paperille siten, että tietyt asiat löytyivät aina samoista kohdista. Tämä helpotti sekä… Jatka lukemista Työpaikalle yhtenäiset kirjoituskäytännöt
Voiko määriteketjut kieltää?
Ymmärtämistä vaikeuttavia rakenteita ovat substantiivityyli, lauseenvastikkeet ja määriteketjut. Erityisesti jälkimmäisistä – eli määriteketjuista – on tullut minulle riesa. Voiko ne kieltää? Toiveeni kumpuaa siitä, että määriteketjut heikentävät tekstin ymmärtämistä. Miksi pitää tiivistää sanoma sellaiseksi, että sitä ei tajua? Miksi pakataan esimerkiksi otsikko sellaiseen muotoon, että vastaanottaja joutuu pinnistelemään, mitä se tarkoittaa. Otan esimerkin. Iäkäs nainen… Jatka lukemista Voiko määriteketjut kieltää?
Malttia kirjoittamiseen (ja elämään)
Nykymeno ruokkii sirpaleista tyyliä, ja tarkkaavaisuushäiriöt ovat pinnalla. Teen hetken tätä, keskeytys, nyt teen tota, keskeytys, jos vähän totakin alottaisin. Meidän on vaikea keskittyä pitkäjänteisesti yhteen asiaan. Tunnistan itsekin sen, että touhuan montaa asiaa samaan aikaan. Kun hoitaa silppua ja sälää, saa ikään kuin paljon pieniä asioita valmiiksi. Mutta silloin kun työstän pidempiä tekstejä, varaan… Jatka lukemista Malttia kirjoittamiseen (ja elämään)
Neljä neuvoa asiantuntijalle – näin kirjoitat kiinnostavasti
Harvassa ovat ne ammatit, joissa ei tarvitse lainkaan kirjoittaa. Sen sijaan tiedän paljon ammatteja, joissa kirjoittaminen on kiinteä osa työnkuvaa, vaikka sitä ei ehkä tulisi ajatelleeksi. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajat laativat päiväkodeissa erilaisia kuvauksia ja raportteja. Isännöitsijät pyörittävät kokousasiakirjoja sekä laativat tarjouspyyntöjä ja tarjouksia. Yrittäjät hoitavat itsenäisesti viestintää. Monet asiantuntijat joutuvat tai saavat kirjoittaa myös luovempia… Jatka lukemista Neljä neuvoa asiantuntijalle – näin kirjoitat kiinnostavasti
Kirjailijan polku houkuttelee
Minulla ei ole mitään tekosyitä, miksi en voisi alkaa kirjoittaa romaania. Aikaa on, itsekuria riittää. Olen tunnollinen ja tarkka. Noudatan aikatauluja ja suunnitelmia. Yksi este kuitenkin on. Riittääkö motivaatio? Se on se, mitä pyörittelen. Jaksanko ja viitsinkö sitoutua niinkin pitkään prosessiin kuin romaanin kirjoittamiseen? Lopahtaako minulta jossain vaiheessa into työstää tekstiä? Entä jos saan käsikirjoituksen… Jatka lukemista Kirjailijan polku houkuttelee
Sota näkyy kielessä
Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa on vastakkain kaksi hyvin erilaista maata. Venäjää johtaa yksinvaltias, Ukrainaa taas koko kansan presidentti. Viestintätyylit ovat johtajiensa näköisiä: toinen sanelee yksipuolisesti, miten toimitaan, ja toinen neuvottelee ja keskustelee. Putin ei halua käyttää sota-sanaa toiminnastaan Ukrainassa lainkaan vaan kutsuu taistelua sotilaalliseksi erityisoperaatioksi. Venäjällä hiljennetään kaikki, jotka uskaltavat sanoa tai kirjoittaa sota-sanan.… Jatka lukemista Sota näkyy kielessä
Katse kielioppiin – kertaa edes nämä
Kieliopin määritelmä ei ole aivan helppo. Pelkistettynä kielioppi tarkoittaa kieleen sisältyviä sääntöjä. Lisäksi se tarkoittaa sääntöjä kuvaavaa teosta. Kielioppimalleja on erilaisia. Myös puhutulla kielellä eli puhekielellä on oma kielioppinsa. Tässä kirjoituksessa tukeudun Kielitoimiston kielioppioppaaseen, joka vastaa monentyyppisiin kieliopillista vaihtelua koskeviin kysymyksiin. Sen sisältö perustuu pitkälti kysymyksiin, joita puhelinneuvontaan soittaneet asiakkaat ovat esittäneet. Kirjoitukseni näkökulma on… Jatka lukemista Katse kielioppiin – kertaa edes nämä
Elämänpuu-blogi 