Mistä tulee toukokuun nimitys? Voiko sanoa tuoksuu ihanalle vai tuoksuu ihanalta? Kuinka paljon puheessa on sopivaa käyttää niinku-sanaa? Kumpi on oikein: shortsit vai sortsit? Suomen kieltä voi lähestyä monista eri kulmista. Aina ei tarvitse kerrata kielioppia vaan voi valita mutkattomamman lähestymistavan. Jos kiinnostuisi arkikielestä. Jos lukisi teosta Suuri ällösanakirja ja paneutuisi ärsyttävimpiin sanoihin, kuten kalvosulkeiset,… Jatka lukemista Kipinää kielestä
Avainsana: sähköposti
Sähköpostien automaattiset vastaukset kertovat organisaatiosta paljon
Olin hoitanut pankkiasioita pitkään sähköpostitse saman henkilön kanssa. Asiat hoituivat mallikkaasti. Virkailija vastasi viesteihin nopeasti ja tarvittaessa soitti perään, jos oli jotain kysyttävää. Vuoden alussa tarvitsin joulukuun tiliotteen ja lähetin tuttuun osoitteeseen viestiä. Nopeasti tulikin automaattinen ilmoitus, että viestiä ei voitu toimittaa perille. Tekstissä luki, että kyseinen henkilö ei ole enää pankissa töissä. Mitä? Olin… Jatka lukemista Sähköpostien automaattiset vastaukset kertovat organisaatiosta paljon
Ystävällisiä viestejä sähköpostissa
Sähköposti ujuttautui puolihuomaamattomasti yhdeksi tärkeimmistä työelämän viestintäkanavista. Tätä taustaa vasten hämmästelen, miten vähän sähköpostiviestinnästä puhutaan työpaikoilla tai miten harvoin siitä annetaan koulutusta. Oletetaan, että kaikki osaavat kirjoittaa sähköpostiviestejä. Tähän tarpeeseen olen kirjoittanut helppolukuisen sähköpostiviestinnän oppaan, jossa kerron toimivia käytäntöjä, miten viesteistä saa kohteliaita ja ystävällisiä. Välillä unohdamme, että sähköpostissakin ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Ihminen viestii… Jatka lukemista Ystävällisiä viestejä sähköpostissa
Sähköpostiviesti vaihe vaiheelta
Sähköpostiviesti on ikään kuin kirje. Kirjeen rakenne ei ole kaikille itsestäänselvyys, varsinkaan jos on syntynyt aikana, jolloin kirjeitä ei juuri lähetetä. Kirjeellä on selkeä rakenne, jota käytetään myös sähköpostiviestissä. Sen alussa on alkutervehdys tai puhuttelu, sen jälkeen kirjoitetaan varsinainen viesti ja loppuun tulee lopputervehdys. Alkutervehdys aloittaa viestin Alkutervehdyksistä tavallisin lienee Hei, mutta on muitakin vaihtoehtoja:… Jatka lukemista Sähköpostiviesti vaihe vaiheelta
Työpaikalle yhtenäiset kirjoituskäytännöt
Opiskelin Helsingin Sihteeriopistossa 1990-luvulla. Käytimme koulussa sähkökirjoituskonetta (kyllä!) ja tietokoneella Word Perfect -ohjelman dos-versiota. Tietäjät tietävät, että tekstin tuottaminen noilla välineillä oli vaivalloisempaa kuin nykyään. Liikekirjeenvaihtoa opiskelin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Keskeinen osa ainakin suomenkielisissä asiakirjoissa oli asiakirjastandardin mukainen asettelu. Teksti sijoitettiin paperille siten, että tietyt asiat löytyivät aina samoista kohdista. Tämä helpotti sekä… Jatka lukemista Työpaikalle yhtenäiset kirjoituskäytännöt
Katse kielioppiin – kertaa edes nämä
Kieliopin määritelmä ei ole aivan helppo. Pelkistettynä kielioppi tarkoittaa kieleen sisältyviä sääntöjä. Lisäksi se tarkoittaa sääntöjä kuvaavaa teosta. Kielioppimalleja on erilaisia. Myös puhutulla kielellä eli puhekielellä on oma kielioppinsa. Tässä kirjoituksessa tukeudun Kielitoimiston kielioppioppaaseen, joka vastaa monentyyppisiin kieliopillista vaihtelua koskeviin kysymyksiin. Sen sisältö perustuu pitkälti kysymyksiin, joita puhelinneuvontaan soittaneet asiakkaat ovat esittäneet. Kirjoitukseni näkökulma on… Jatka lukemista Katse kielioppiin – kertaa edes nämä
”Syysterveisin” aiheutti Twitter-kohun
Minkälaisia lopputervehdyksiä käytät sähköpostiviesteissä? Näin syksyllä minun yleisin lopputervehdykseni on Syysterveisin. Olin pitänyt sitä ajankohtaan sopivana ja käyttökelpoisena. Kunnes luin Haagan seurakunnan kirkkoherra Heikki Nenosen @nenoheikki tviitin: Tyttäreltä opin, että nuorisolaiset tekee pilaa aikuisten sähköpostittelusta ja tervehdyksistä. Esim. ”Syysterveisin Heikki” on ihan hulvatonta meemitasoa snäpissä Virnistävät kasvot.#nuoriso Tästä kehkeytyi hauska viestiketju, missä oltiin noloja, kun… Jatka lukemista ”Syysterveisin” aiheutti Twitter-kohun
Näin kirkastat sanottavasi – viisi vaihtoehtoa jäsentää teksti
Isoin haitta tällä hetkellä ovat tekstit, jotka on näennäisesti kirjoitettu oikein mutta joita on vaikea ymmärtää. Niissä ei ole pinnalla virheitä, mutta sanoma on epäselvä. Lukija lukee tekstiä eestaas, mutta ei saa tolkkua sisällöstä. Tekstin vaikeaselkoisuus johtuu usein siitä, että kirjoittaja on vyöryttänyt ajatuksenjuoksuaan tekstiksi miettimättä sen enempää jäsentelyä. Päässä voi hahmotella tekstiä rönsyilevästi, mutta… Jatka lukemista Näin kirkastat sanottavasi – viisi vaihtoehtoa jäsentää teksti
Pelkkä kieliopin osaaminen ei tee kenestäkään kirjoittajaa
Miksi haluamme kerrata kielioppia emmekä opetella kirjoittamaan toimivaa tekstiä? Keskustelin joitain vuosia sitten erään asiakkaan kanssa webinaarin sisällöstä. Työnantaja tarjosi työntekijöilleen kielikoulutusta. Aihe oli avoin. He kaipasivat kieliopin kertausta. Minä ajattelin aihetta laajemmin. Kielioppia opetellaan koulussa ihan alaluokilta alkaen. On sääntöjä, ohjeistuksia ja suosituksia. Niitä päntätään moneen kertaan, jotta opit menevät perille. Itse pidin koulussa… Jatka lukemista Pelkkä kieliopin osaaminen ei tee kenestäkään kirjoittajaa
Osaathan kirjoittaa yleiskieltä
Veikkaan että monet meistä mukauttavat kielenkäyttöään tilanne- ja tapauskohtaisesti melko automaattisesti. Ehkä erotamme kaksi kielimuotoa: puhekielen ja kirjakielen. Kielimuodot ovat lisääntyneet uusien viestintäkanavien myötä, ja niiden rajat ovat hämärtyneet. Nykyään kirjoitetaan aika vapaasti ja puhekielenomaisesti somessa. Virallisempia viestejä toivottavasti kirjoitetaan vähän harkitummin ja kirjakielellä. Julkaisukynnys on somen myötä madaltunut ja nyt kaikenlaiset äänet näkyvät ja… Jatka lukemista Osaathan kirjoittaa yleiskieltä
Elämänpuu-blogi 