Sähköpostiviesti on ikään kuin kirje. Kirjeen rakenne ei ole kaikille itsestäänselvyys, varsinkaan jos on syntynyt aikana, jolloin kirjeitä ei juuri lähetetä. Kirjeellä on selkeä rakenne, jota käytetään myös sähköpostiviestissä. Sen alussa on alkutervehdys tai puhuttelu, sen jälkeen kirjoitetaan varsinainen viesti ja loppuun tulee lopputervehdys. Alkutervehdys aloittaa viestin Alkutervehdyksistä tavallisin lienee Hei, mutta on muitakin vaihtoehtoja:… Jatka lukemista Sähköpostiviesti vaihe vaiheelta
Avainsana: selkeä kieli
Työpaikalle yhtenäiset kirjoituskäytännöt
Opiskelin Helsingin Sihteeriopistossa 1990-luvulla. Käytimme koulussa sähkökirjoituskonetta (kyllä!) ja tietokoneella Word Perfect -ohjelman dos-versiota. Tietäjät tietävät, että tekstin tuottaminen noilla välineillä oli vaivalloisempaa kuin nykyään. Liikekirjeenvaihtoa opiskelin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Keskeinen osa ainakin suomenkielisissä asiakirjoissa oli asiakirjastandardin mukainen asettelu. Teksti sijoitettiin paperille siten, että tietyt asiat löytyivät aina samoista kohdista. Tämä helpotti sekä… Jatka lukemista Työpaikalle yhtenäiset kirjoituskäytännöt
Voiko määriteketjut kieltää?
Ymmärtämistä vaikeuttavia rakenteita ovat substantiivityyli, lauseenvastikkeet ja määriteketjut. Erityisesti jälkimmäisistä – eli määriteketjuista – on tullut minulle riesa. Voiko ne kieltää? Toiveeni kumpuaa siitä, että määriteketjut heikentävät tekstin ymmärtämistä. Miksi pitää tiivistää sanoma sellaiseksi, että sitä ei tajua? Miksi pakataan esimerkiksi otsikko sellaiseen muotoon, että vastaanottaja joutuu pinnistelemään, mitä se tarkoittaa. Otan esimerkin. Iäkäs nainen… Jatka lukemista Voiko määriteketjut kieltää?
Malttia kirjoittamiseen (ja elämään)
Nykymeno ruokkii sirpaleista tyyliä, ja tarkkaavaisuushäiriöt ovat pinnalla. Teen hetken tätä, keskeytys, nyt teen tota, keskeytys, jos vähän totakin alottaisin. Meidän on vaikea keskittyä pitkäjänteisesti yhteen asiaan. Tunnistan itsekin sen, että touhuan montaa asiaa samaan aikaan. Kun hoitaa silppua ja sälää, saa ikään kuin paljon pieniä asioita valmiiksi. Mutta silloin kun työstän pidempiä tekstejä, varaan… Jatka lukemista Malttia kirjoittamiseen (ja elämään)
Neljä neuvoa asiantuntijalle – näin kirjoitat kiinnostavasti
Harvassa ovat ne ammatit, joissa ei tarvitse lainkaan kirjoittaa. Sen sijaan tiedän paljon ammatteja, joissa kirjoittaminen on kiinteä osa työnkuvaa, vaikka sitä ei ehkä tulisi ajatelleeksi. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajat laativat päiväkodeissa erilaisia kuvauksia ja raportteja. Isännöitsijät pyörittävät kokousasiakirjoja sekä laativat tarjouspyyntöjä ja tarjouksia. Yrittäjät hoitavat itsenäisesti viestintää. Monet asiantuntijat joutuvat tai saavat kirjoittaa myös luovempia… Jatka lukemista Neljä neuvoa asiantuntijalle – näin kirjoitat kiinnostavasti
Katse kielioppiin – kertaa edes nämä
Kieliopin määritelmä ei ole aivan helppo. Pelkistettynä kielioppi tarkoittaa kieleen sisältyviä sääntöjä. Lisäksi se tarkoittaa sääntöjä kuvaavaa teosta. Kielioppimalleja on erilaisia. Myös puhutulla kielellä eli puhekielellä on oma kielioppinsa. Tässä kirjoituksessa tukeudun Kielitoimiston kielioppioppaaseen, joka vastaa monentyyppisiin kieliopillista vaihtelua koskeviin kysymyksiin. Sen sisältö perustuu pitkälti kysymyksiin, joita puhelinneuvontaan soittaneet asiakkaat ovat esittäneet. Kirjoitukseni näkökulma on… Jatka lukemista Katse kielioppiin – kertaa edes nämä
Lempeä ja rakentava tapa kannustaa kirjoittajaa
Kun kerron uusille ihmisille, että olen suomen kielen maisteri, jotkut kauhistuvat. ”Ai siis mä oon niin huono äidinkielessä, että en uskalla sanoo enää mitään”, eräskin parkaisi leikillään. Tuolloin joudun toppuuttelemaan ihmisiä, että en todellakaan kaiken aikaa skannaa muiden puhetta ja – etsi virheitä! Mitä siitäkin tulisi, että olisin koko ajan sormi pystyssä tarkkailemassa, miten ihmiset… Jatka lukemista Lempeä ja rakentava tapa kannustaa kirjoittajaa
Millainen kirjoittaja olet?
Haluatko kehittyä kirjoittajana? Kysymys on tietenkin hölmö, koska melkein kaikki tahtovat tulla paremmiksi kirjoittajiksi. Ennen kuin alkaa miettiä keinoja, miten taitojaan kartuttaa, on hyvä arvioida, mitä jo osaa ja minkälaisia tekstejä haluaa kirjoittaa. Pyydän usein verkkokursseillani opiskelijoita tekemään niin sanotun alkukartoituksen osaamisestaan. Kurssista saa enemmän hyötyä, kun tunnistaa omat heikkoutensa ja vahvuutensa. Seuraavien kysymysten avulla… Jatka lukemista Millainen kirjoittaja olet?
”Syysterveisin” aiheutti Twitter-kohun
Minkälaisia lopputervehdyksiä käytät sähköpostiviesteissä? Näin syksyllä minun yleisin lopputervehdykseni on Syysterveisin. Olin pitänyt sitä ajankohtaan sopivana ja käyttökelpoisena. Kunnes luin Haagan seurakunnan kirkkoherra Heikki Nenosen @nenoheikki tviitin: Tyttäreltä opin, että nuorisolaiset tekee pilaa aikuisten sähköpostittelusta ja tervehdyksistä. Esim. ”Syysterveisin Heikki” on ihan hulvatonta meemitasoa snäpissä Virnistävät kasvot.#nuoriso Tästä kehkeytyi hauska viestiketju, missä oltiin noloja, kun… Jatka lukemista ”Syysterveisin” aiheutti Twitter-kohun
Näin kirkastat sanottavasi – viisi vaihtoehtoa jäsentää teksti
Isoin haitta tällä hetkellä ovat tekstit, jotka on näennäisesti kirjoitettu oikein mutta joita on vaikea ymmärtää. Niissä ei ole pinnalla virheitä, mutta sanoma on epäselvä. Lukija lukee tekstiä eestaas, mutta ei saa tolkkua sisällöstä. Tekstin vaikeaselkoisuus johtuu usein siitä, että kirjoittaja on vyöryttänyt ajatuksenjuoksuaan tekstiksi miettimättä sen enempää jäsentelyä. Päässä voi hahmotella tekstiä rönsyilevästi, mutta… Jatka lukemista Näin kirkastat sanottavasi – viisi vaihtoehtoa jäsentää teksti
Elämänpuu-blogi 