Harvassa ovat ne ammatit, joissa ei tarvitse lainkaan kirjoittaa. Sen sijaan tiedän paljon ammatteja, joissa kirjoittaminen on kiinteä osa työnkuvaa, vaikka sitä ei ehkä tulisi ajatelleeksi. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajat laativat päiväkodeissa erilaisia kuvauksia ja raportteja. Isännöitsijät pyörittävät kokousasiakirjoja sekä laativat tarjouspyyntöjä ja tarjouksia. Yrittäjät hoitavat itsenäisesti viestintää. Monet asiantuntijat joutuvat tai saavat kirjoittaa myös luovempia… Jatka lukemista Neljä neuvoa asiantuntijalle – näin kirjoitat kiinnostavasti
Kategoria: suomen kieli
Kirjailijan polku houkuttelee
Minulla ei ole mitään tekosyitä, miksi en voisi alkaa kirjoittaa romaania. Aikaa on, itsekuria riittää. Olen tunnollinen ja tarkka. Noudatan aikatauluja ja suunnitelmia. Yksi este kuitenkin on. Riittääkö motivaatio? Se on se, mitä pyörittelen. Jaksanko ja viitsinkö sitoutua niinkin pitkään prosessiin kuin romaanin kirjoittamiseen? Lopahtaako minulta jossain vaiheessa into työstää tekstiä? Entä jos saan käsikirjoituksen… Jatka lukemista Kirjailijan polku houkuttelee
Sota näkyy kielessä
Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa on vastakkain kaksi hyvin erilaista maata. Venäjää johtaa yksinvaltias, Ukrainaa taas koko kansan presidentti. Viestintätyylit ovat johtajiensa näköisiä: toinen sanelee yksipuolisesti, miten toimitaan, ja toinen neuvottelee ja keskustelee. Putin ei halua käyttää sota-sanaa toiminnastaan Ukrainassa lainkaan vaan kutsuu taistelua sotilaalliseksi erityisoperaatioksi. Venäjällä hiljennetään kaikki, jotka uskaltavat sanoa tai kirjoittaa sota-sanan.… Jatka lukemista Sota näkyy kielessä
Katse kielioppiin – kertaa edes nämä
Kieliopin määritelmä ei ole aivan helppo. Pelkistettynä kielioppi tarkoittaa kieleen sisältyviä sääntöjä. Lisäksi se tarkoittaa sääntöjä kuvaavaa teosta. Kielioppimalleja on erilaisia. Myös puhutulla kielellä eli puhekielellä on oma kielioppinsa. Tässä kirjoituksessa tukeudun Kielitoimiston kielioppioppaaseen, joka vastaa monentyyppisiin kieliopillista vaihtelua koskeviin kysymyksiin. Sen sisältö perustuu pitkälti kysymyksiin, joita puhelinneuvontaan soittaneet asiakkaat ovat esittäneet. Kirjoitukseni näkökulma on… Jatka lukemista Katse kielioppiin – kertaa edes nämä
Lempeä ja rakentava tapa kannustaa kirjoittajaa
Kun kerron uusille ihmisille, että olen suomen kielen maisteri, jotkut kauhistuvat. ”Ai siis mä oon niin huono äidinkielessä, että en uskalla sanoo enää mitään”, eräskin parkaisi leikillään. Tuolloin joudun toppuuttelemaan ihmisiä, että en todellakaan kaiken aikaa skannaa muiden puhetta ja – etsi virheitä! Mitä siitäkin tulisi, että olisin koko ajan sormi pystyssä tarkkailemassa, miten ihmiset… Jatka lukemista Lempeä ja rakentava tapa kannustaa kirjoittajaa
Millainen kirjoittaja olet?
Haluatko kehittyä kirjoittajana? Kysymys on tietenkin hölmö, koska melkein kaikki tahtovat tulla paremmiksi kirjoittajiksi. Ennen kuin alkaa miettiä keinoja, miten taitojaan kartuttaa, on hyvä arvioida, mitä jo osaa ja minkälaisia tekstejä haluaa kirjoittaa. Pyydän usein verkkokursseillani opiskelijoita tekemään niin sanotun alkukartoituksen osaamisestaan. Kurssista saa enemmän hyötyä, kun tunnistaa omat heikkoutensa ja vahvuutensa. Seuraavien kysymysten avulla… Jatka lukemista Millainen kirjoittaja olet?
”Syysterveisin” aiheutti Twitter-kohun
Minkälaisia lopputervehdyksiä käytät sähköpostiviesteissä? Näin syksyllä minun yleisin lopputervehdykseni on Syysterveisin. Olin pitänyt sitä ajankohtaan sopivana ja käyttökelpoisena. Kunnes luin Haagan seurakunnan kirkkoherra Heikki Nenosen @nenoheikki tviitin: Tyttäreltä opin, että nuorisolaiset tekee pilaa aikuisten sähköpostittelusta ja tervehdyksistä. Esim. ”Syysterveisin Heikki” on ihan hulvatonta meemitasoa snäpissä Virnistävät kasvot.#nuoriso Tästä kehkeytyi hauska viestiketju, missä oltiin noloja, kun… Jatka lukemista ”Syysterveisin” aiheutti Twitter-kohun
Näin kirkastat sanottavasi – viisi vaihtoehtoa jäsentää teksti
Isoin haitta tällä hetkellä ovat tekstit, jotka on näennäisesti kirjoitettu oikein mutta joita on vaikea ymmärtää. Niissä ei ole pinnalla virheitä, mutta sanoma on epäselvä. Lukija lukee tekstiä eestaas, mutta ei saa tolkkua sisällöstä. Tekstin vaikeaselkoisuus johtuu usein siitä, että kirjoittaja on vyöryttänyt ajatuksenjuoksuaan tekstiksi miettimättä sen enempää jäsentelyä. Päässä voi hahmotella tekstiä rönsyilevästi, mutta… Jatka lukemista Näin kirkastat sanottavasi – viisi vaihtoehtoa jäsentää teksti
Rikastuta kieltäsi
Selkeä ja asiatyylinen teksti saattaa vaikuttaa joskus tylsältä. Mutta siitäkin voi tehdä astetta kiinnostavampaa, kun kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan. Verbi on lauseen ydin Suomen kielessä lause rakentuu verbin ympärille. Minkälaisia verbejä tekstissäsi on? Kun tarkkailet verbivalintoja etkä tyydy ensimmäiseen mieleen tulevaan vaihtoehtoon, saat ilmaisuun enemmän voimaa. Vertaa näitä: Johtaja astui huoneeseen ja kertoi uutisen. /… Jatka lukemista Rikastuta kieltäsi
Vieraskynä: Rahan monet nimet: hellyyttä, häpeää tai taikauskoa?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, sanotaan. Nimitysten määrää tarkastellen voimme väittää rahan olevan meille suomalaisille erittäin rakas. Käytämmekö rahasta rinnakkaisilmaisuja siksi, että rahasta on niin kiusallista puhua, vai onko siitä tullut peräti tabu? Vai onko kyse suuresta kunnioituksesta rahaa kohtaan – niin suuresta, että rahaa pitää hellitellä ja mielistellä? Runsaista kiertoilmauksista tulee ainakin minulle (folkloristiikkaa… Jatka lukemista Vieraskynä: Rahan monet nimet: hellyyttä, häpeää tai taikauskoa?
Elämänpuu-blogi 