Kieliopin määritelmä ei ole aivan helppo. Pelkistettynä kielioppi tarkoittaa kieleen sisältyviä sääntöjä. Lisäksi se tarkoittaa sääntöjä kuvaavaa teosta. Kielioppimalleja on erilaisia. Myös puhutulla kielellä eli puhekielellä on oma kielioppinsa. Tässä kirjoituksessa tukeudun Kielitoimiston kielioppioppaaseen, joka vastaa monentyyppisiin kieliopillista vaihtelua koskeviin kysymyksiin. Sen sisältö perustuu pitkälti kysymyksiin, joita puhelinneuvontaan soittaneet asiakkaat ovat esittäneet. Kirjoitukseni näkökulma on… Jatka lukemista Katse kielioppiin – kertaa edes nämä
Kategoria: viestintä
Lempeä ja rakentava tapa kannustaa kirjoittajaa
Kun kerron uusille ihmisille, että olen suomen kielen maisteri, jotkut kauhistuvat. ”Ai siis mä oon niin huono äidinkielessä, että en uskalla sanoo enää mitään”, eräskin parkaisi leikillään. Tuolloin joudun toppuuttelemaan ihmisiä, että en todellakaan kaiken aikaa skannaa muiden puhetta ja – etsi virheitä! Mitä siitäkin tulisi, että olisin koko ajan sormi pystyssä tarkkailemassa, miten ihmiset… Jatka lukemista Lempeä ja rakentava tapa kannustaa kirjoittajaa
Millainen kirjoittaja olet?
Haluatko kehittyä kirjoittajana? Kysymys on tietenkin hölmö, koska melkein kaikki tahtovat tulla paremmiksi kirjoittajiksi. Ennen kuin alkaa miettiä keinoja, miten taitojaan kartuttaa, on hyvä arvioida, mitä jo osaa ja minkälaisia tekstejä haluaa kirjoittaa. Pyydän usein verkkokursseillani opiskelijoita tekemään niin sanotun alkukartoituksen osaamisestaan. Kurssista saa enemmän hyötyä, kun tunnistaa omat heikkoutensa ja vahvuutensa. Seuraavien kysymysten avulla… Jatka lukemista Millainen kirjoittaja olet?
”Syysterveisin” aiheutti Twitter-kohun
Minkälaisia lopputervehdyksiä käytät sähköpostiviesteissä? Näin syksyllä minun yleisin lopputervehdykseni on Syysterveisin. Olin pitänyt sitä ajankohtaan sopivana ja käyttökelpoisena. Kunnes luin Haagan seurakunnan kirkkoherra Heikki Nenosen @nenoheikki tviitin: Tyttäreltä opin, että nuorisolaiset tekee pilaa aikuisten sähköpostittelusta ja tervehdyksistä. Esim. ”Syysterveisin Heikki” on ihan hulvatonta meemitasoa snäpissä Virnistävät kasvot.#nuoriso Tästä kehkeytyi hauska viestiketju, missä oltiin noloja, kun… Jatka lukemista ”Syysterveisin” aiheutti Twitter-kohun
Näin kirkastat sanottavasi – viisi vaihtoehtoa jäsentää teksti
Isoin haitta tällä hetkellä ovat tekstit, jotka on näennäisesti kirjoitettu oikein mutta joita on vaikea ymmärtää. Niissä ei ole pinnalla virheitä, mutta sanoma on epäselvä. Lukija lukee tekstiä eestaas, mutta ei saa tolkkua sisällöstä. Tekstin vaikeaselkoisuus johtuu usein siitä, että kirjoittaja on vyöryttänyt ajatuksenjuoksuaan tekstiksi miettimättä sen enempää jäsentelyä. Päässä voi hahmotella tekstiä rönsyilevästi, mutta… Jatka lukemista Näin kirkastat sanottavasi – viisi vaihtoehtoa jäsentää teksti
Rikastuta kieltäsi
Selkeä ja asiatyylinen teksti saattaa vaikuttaa joskus tylsältä. Mutta siitäkin voi tehdä astetta kiinnostavampaa, kun kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan. Verbi on lauseen ydin Suomen kielessä lause rakentuu verbin ympärille. Minkälaisia verbejä tekstissäsi on? Kun tarkkailet verbivalintoja etkä tyydy ensimmäiseen mieleen tulevaan vaihtoehtoon, saat ilmaisuun enemmän voimaa. Vertaa näitä: Johtaja astui huoneeseen ja kertoi uutisen. /… Jatka lukemista Rikastuta kieltäsi
Vieraskynä: Rahan monet nimet: hellyyttä, häpeää tai taikauskoa?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, sanotaan. Nimitysten määrää tarkastellen voimme väittää rahan olevan meille suomalaisille erittäin rakas. Käytämmekö rahasta rinnakkaisilmaisuja siksi, että rahasta on niin kiusallista puhua, vai onko siitä tullut peräti tabu? Vai onko kyse suuresta kunnioituksesta rahaa kohtaan – niin suuresta, että rahaa pitää hellitellä ja mielistellä? Runsaista kiertoilmauksista tulee ainakin minulle (folkloristiikkaa… Jatka lukemista Vieraskynä: Rahan monet nimet: hellyyttä, häpeää tai taikauskoa?
Pelkkä kieliopin osaaminen ei tee kenestäkään kirjoittajaa
Miksi haluamme kerrata kielioppia emmekä opetella kirjoittamaan toimivaa tekstiä? Keskustelin joitain vuosia sitten erään asiakkaan kanssa webinaarin sisällöstä. Työnantaja tarjosi työntekijöilleen kielikoulutusta. Aihe oli avoin. He kaipasivat kieliopin kertausta. Minä ajattelin aihetta laajemmin. Kielioppia opetellaan koulussa ihan alaluokilta alkaen. On sääntöjä, ohjeistuksia ja suosituksia. Niitä päntätään moneen kertaan, jotta opit menevät perille. Itse pidin koulussa… Jatka lukemista Pelkkä kieliopin osaaminen ei tee kenestäkään kirjoittajaa
Osaathan kirjoittaa yleiskieltä
Veikkaan että monet meistä mukauttavat kielenkäyttöään tilanne- ja tapauskohtaisesti melko automaattisesti. Ehkä erotamme kaksi kielimuotoa: puhekielen ja kirjakielen. Kielimuodot ovat lisääntyneet uusien viestintäkanavien myötä, ja niiden rajat ovat hämärtyneet. Nykyään kirjoitetaan aika vapaasti ja puhekielenomaisesti somessa. Virallisempia viestejä toivottavasti kirjoitetaan vähän harkitummin ja kirjakielellä. Julkaisukynnys on somen myötä madaltunut ja nyt kaikenlaiset äänet näkyvät ja… Jatka lukemista Osaathan kirjoittaa yleiskieltä
Ärsyttääkö läpändeeros?
Ärsyttääkö läpändeeros? Elikkäs, meikämandoliino, pauttiarallaa, asiasta kukkaruukkuun, herneitä sieraimistoon, palataan astiastoon, läpändeeros, masuasukki ja jaxuhali ovat esimerkkejä trendisanoista ja -sanonnoista, jotka keikkuvat kärkipäässä ärsyttävimpien ilmaisujen listalla. Kun tiettyä sanaa tai hokemaa käytetään liikaa, se kuluu ja alkaa menettää uutuudenviehätystään. Aluksi virkistävää vaihtelua edustanut sana ei kestäkään jatkuvaa käyttöä. Kun ärsytyskynnys on saavutettu, on hyvä välttää… Jatka lukemista Ärsyttääkö läpändeeros?
Elämänpuu-blogi 